Tänään taisi tulla täyteen viikko, kun en ole käynyt ulkona. Olisin toki käynyt, mutta kipeä selkä on sen estänyt. Tänään selkä oli jo parempi, vain pientä kipua ja siksi päätin mennä ulos ja käydä asioilla eri paikoissa, jotka olivat jääneet käymättä ja tekemättä.
H-hetkeen eli todennäköiseen leikkaukseen on vielä melko pitkä aika. Saamani neljäs leikkauspäivä on toukokuun puolenvälin jälkeen ja sinne on vielä kolmisen viikkoa. Pitkä aika, kun jo nyt takana on pari kuukautta enemmän, vähemmän tiukkaa karanteenia ja jakso sairaalassakin.
Olen yrittänyt olla nöyrä tuon karanteenin suhteen ja en ota turhia riskejä, sillä en ihan oikeasti halua saada koronaa. Se saattaisi olla minulle melkoinen ongelma mm. astmani takia. Siksi olen jättänyt ohjelmastani pois kaikki mahdolliset kohtaamiset ihmisten kanssa. Silti on jotain, joita ei voi välttää.
Tänään hain apuvälineyksiköstä erilaisia vempaimia helpottamaan leikkauksen jälkeistä elämääni. Välineet kantoi nuori mies autooni ilman, että minun tarvitsi mennä sisälle niitä hakemaan. Minulla on jo valmiiksi omat kyynärsauvat nuorimman poikani jäljiltä kotona ja niitä olenkin käyttänyt tämän selkäongelman kanssa kulkemisessa. Onpa myös pientä harjoitusta tulevaan.
Nyt minulla on erilaisia korokkeita toilettiin, suihkuun ja tuoleihin, jotta istuminen ja etenkin nouseminen helpottuu hieman. Lisäksi sain ”jatkokäden”, jolla voin nostaa maasta esineitä kumartumatta ja vielä sain sellaisen "sukan jalkaan pujottimen", jota en tosin osaa vielä edes käyttää. Sukka jäi lattialle, kun laitetta kokeilin. Joka tapauksessa kyllä tämä suomalainen terveydenhoitojärjestelmä toimii. Sain kaikki nämä ilmaiseksi lainaan.
Tänään päätin hieman repäistä elämääni muutenkin. Marssin rohkeasti henkeäni pidätellen syrjäiseen Alkoon ja ostin lääkettä pullollisen ja samalla tiellä hieman saunajuomaakin. Sitten marssin yhteen paikallisista suosikkiravintoloistani, asemaravintola Vaihaan, ja ostin annoksen ”take away”-ruokaa, maittavaa pariloitua lohta, parsariisiä ja erilaisia lisäkkeitä, salaattia ja maittava jälkkärikin – ja hintana kokonaista yhdeksän euroa. Hieno homma! Toivottavasti ravintola pysyy pystyssä tämän poikkeusajan ja pääsen taas joskus syömään siellä ihan livenäkin ystävieni kanssa. Ostan kyllä ruokaa sieltä aina, kun vain voin tänä poikkeusaikanakin.
Tein nuo kaikki noudattaen turvallisia välimatkoja, rykimättä ja mahdollisimman nopsaan, toivottavasti myös terveyden kannalta turvallisesti. Kaiken kaikkiaan raitis ilma ja kävely ulkona teki hyvää. Mieli parani ja olo siinä ohessa. En ollenkaan tuntenut itseäni niin sairaaksi kuin sisällä ollessani. Päätin siksi ulkoilla useammin, muinakin tulevina päivinä niin kauan, kuin se vielä on mahdollista. Jonkin ajan kuluttua siihen joka tapauksessa tulee epämääräisen ajan kestävä, melko pitkä tauko.
Nyt on joka tapauksessa tehty kaikki voitava etukäteen ennen leikkausta. Se voisi minun puolesta jo vaikka tullakin, mutta odotetaan nyt vielä hieman. Ruokahuolto pelaa verkkokaupan kautta, valmistakin ruokaa saa kotiin kannettuna ja kaapit ovat täynnä kuivamuonaa ja säilykkeitä. Ei pitäisi tulla ongelmia. Juomaosastokin on kunnossa, se kun ei suuria tällaisessa tilanteessa edes vaadikaan. Yksi terveydenhoitoon liittyvä hankinta on vielä vireillä, mutta sekin ratkeaa kotiin kannettuna keskiviikkona ja voin aloittaa ensin vapun ja sitten leikkauksen odottelun. Ja onhan tässä toki jo odoteltukin.
Hannu
nettihoukka
H-hetkeen eli todennäköiseen leikkaukseen on vielä melko pitkä aika. Saamani neljäs leikkauspäivä on toukokuun puolenvälin jälkeen ja sinne on vielä kolmisen viikkoa. Pitkä aika, kun jo nyt takana on pari kuukautta enemmän, vähemmän tiukkaa karanteenia ja jakso sairaalassakin.
Olen yrittänyt olla nöyrä tuon karanteenin suhteen ja en ota turhia riskejä, sillä en ihan oikeasti halua saada koronaa. Se saattaisi olla minulle melkoinen ongelma mm. astmani takia. Siksi olen jättänyt ohjelmastani pois kaikki mahdolliset kohtaamiset ihmisten kanssa. Silti on jotain, joita ei voi välttää.
Tänään hain apuvälineyksiköstä erilaisia vempaimia helpottamaan leikkauksen jälkeistä elämääni. Välineet kantoi nuori mies autooni ilman, että minun tarvitsi mennä sisälle niitä hakemaan. Minulla on jo valmiiksi omat kyynärsauvat nuorimman poikani jäljiltä kotona ja niitä olenkin käyttänyt tämän selkäongelman kanssa kulkemisessa. Onpa myös pientä harjoitusta tulevaan.
Nyt minulla on erilaisia korokkeita toilettiin, suihkuun ja tuoleihin, jotta istuminen ja etenkin nouseminen helpottuu hieman. Lisäksi sain ”jatkokäden”, jolla voin nostaa maasta esineitä kumartumatta ja vielä sain sellaisen "sukan jalkaan pujottimen", jota en tosin osaa vielä edes käyttää. Sukka jäi lattialle, kun laitetta kokeilin. Joka tapauksessa kyllä tämä suomalainen terveydenhoitojärjestelmä toimii. Sain kaikki nämä ilmaiseksi lainaan.
Tänään päätin hieman repäistä elämääni muutenkin. Marssin rohkeasti henkeäni pidätellen syrjäiseen Alkoon ja ostin lääkettä pullollisen ja samalla tiellä hieman saunajuomaakin. Sitten marssin yhteen paikallisista suosikkiravintoloistani, asemaravintola Vaihaan, ja ostin annoksen ”take away”-ruokaa, maittavaa pariloitua lohta, parsariisiä ja erilaisia lisäkkeitä, salaattia ja maittava jälkkärikin – ja hintana kokonaista yhdeksän euroa. Hieno homma! Toivottavasti ravintola pysyy pystyssä tämän poikkeusajan ja pääsen taas joskus syömään siellä ihan livenäkin ystävieni kanssa. Ostan kyllä ruokaa sieltä aina, kun vain voin tänä poikkeusaikanakin.
Tein nuo kaikki noudattaen turvallisia välimatkoja, rykimättä ja mahdollisimman nopsaan, toivottavasti myös terveyden kannalta turvallisesti. Kaiken kaikkiaan raitis ilma ja kävely ulkona teki hyvää. Mieli parani ja olo siinä ohessa. En ollenkaan tuntenut itseäni niin sairaaksi kuin sisällä ollessani. Päätin siksi ulkoilla useammin, muinakin tulevina päivinä niin kauan, kuin se vielä on mahdollista. Jonkin ajan kuluttua siihen joka tapauksessa tulee epämääräisen ajan kestävä, melko pitkä tauko.
Nyt on joka tapauksessa tehty kaikki voitava etukäteen ennen leikkausta. Se voisi minun puolesta jo vaikka tullakin, mutta odotetaan nyt vielä hieman. Ruokahuolto pelaa verkkokaupan kautta, valmistakin ruokaa saa kotiin kannettuna ja kaapit ovat täynnä kuivamuonaa ja säilykkeitä. Ei pitäisi tulla ongelmia. Juomaosastokin on kunnossa, se kun ei suuria tällaisessa tilanteessa edes vaadikaan. Yksi terveydenhoitoon liittyvä hankinta on vielä vireillä, mutta sekin ratkeaa kotiin kannettuna keskiviikkona ja voin aloittaa ensin vapun ja sitten leikkauksen odottelun. Ja onhan tässä toki jo odoteltukin.
nettihoukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti