27.3.10

Irtisanoutuminen

Nyt se on tehty! Noin kovin proosallisesti voin todeta minäkin tehneeni yhden merkittävän asian näin pääsiäisen alla. Nimittäin ilmeisesti ensimmäisen kerran elämässäni irtisanouduin työstäni rehtorina syyskuun alusta 2010 alkaen. Olen kyllä kerran eläessäni vaihtanut työpaikkaa - taisi olla vuonna 1975 - mutta silloin irtisanoutuminen hoitui niin, että uuteen paikkaan valittu uusi työnantajani - Mikkelin kaupunki - lähetti valinnasta tiedon vanhalle työnantajalleni - Kiteen kunnalle.

Kaikesta huolimatta tuon irtisanomisen tekeminen oli jotenkin henkisesti kova paikka. Se kuvastaa kuitenkin jonkin asian loppumista, päättymistä ja se on omalla tavallaan lopullista. Se on kulminaatio uudelle elämälle, joka toivottavasti on mukava ja helpompi kuin edellinen.

Samalla täytin eläkkeenhakupaperit - se oli jo helpompaa. Mutta kuitenkin koko ajan ajattelin, näinkö se nyt on, tässäkö se sitten on - koko 40 vuotta työtä. Siinä se oli. Ja hyvä näin, nyt on aika levähtää ja antaa aikaa monelle muulle, joilta se on jäänyt pois tai vähemmälle noina 40 vuotena. Hyvä on antaa aikaa myös itselleni - aikaa ja ajatuksia.

Irtisanoutumisen kunniaksi vietän muutaman vapaapäivän viikonlopun yhteydessä. Kun minulla on töitä 24 h 7 päivänä viikossa, saan pitää ns. lauantaiksi osuneita työpäiviä vapaana ja niistä nautin nyt. Pääsiäiseen liittyy vielä noin viikon mittainen vuosilomajakso, joten levätä tässä nyt voi ennen eläkkeelle lähtöäkin. ;-)

10.3.10

Suunnitelmat tarkentuvat

Hiljalleen alkaa tämä kevään aikataulutus selvitä. Lomaa on pitämättä vielä joulun ja hiihtoloman jälkeen ennen eläkkeelle siirtymistä kaikkiaan 82 arkipäivää eli noin 4 kuukautta. Sen lisäksi 3 vapaapäivää ylimääräisten lauantaitöiden vuoksi. Kevättä rytmittää vielä sekin, että toukokuussa on oltava töissä vähintään 6 päivää, jotta saan lomat ns. paremman taulukon mukaan.

Eilen hahmottui jo "eteläänlennon" aikataulukin melko tarkasti. Näyttäisi siltä, että pidänkin pääsiäisen aikaan suunniteltua lyhyemmän loman vain noin reilun viikon ja lisään lomaa toukokuulle, jotta voin silloin mahdollisimman pian lentää Bergamoon - lähelle Milanoa. Siitä se sitten alkaa ensin lomailu ja myöhemmin syksyn alkaessa eläke.

Kaikki tällainen suunnitelu ja asioiden valmistelu virkistää kummasti mielialaa. Olo on monella tapaa kevyt ja mieli iloinen.