Eikös sitä jotenkin noin huudettu ennen, kun varas jäi rysän päältä kiinni. Ja sitten ei kun kimppuun. Nykyisin ei enää huudeta, se toteutetaan elektronisesti ja kuljettuasi kaupan tai jonkun muun laitoksen portista, siitä alkaa kuulua: piip, piip, piip. Ja pian on vartija kimpussasi.
Tässä muutama päivä sitten havaitsin kauppaan mennessä, että jossain piippasi. En silloin kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota, koska omatuntoni oli puhdas enkä uskonut minun aiheuttaneen millään tavalla piippausta. Tänään piippasi jälleen kauppaan mennessä. Mielenkiintoista siinä on se, etten tietenkään taaskaan kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota, sillä olin samassa vaatetuksessa käynyt äskettäin samassa kaupassa ilman piippausta viime päivinä ja mikään ei siinä välissä ollut tuon suhteen muuttunut. Suunnilleen samoissa vaatteissa alusvaatteita lukuun ottamatta kuljeskelin.
Mutta nytpä piippasi kaupasta lähtiessä kassallakin. Ja sekös on mukavaa. Mukavaa seurata ihmisten ilmeitä: taas saatiin varasteleva eläkeläinen kiinni, vieläpä entinen rehtori. Jo on aikoihin eletty! Oma itsetuntoni ja pokkani kuitenkin pitivät ja sanoin, että tutkitaanpa asia. Sain kuitenkin maksaa ja pakata tavarani kassiin, nehän eivät olleet piipanneet varashälyttimessä, minä sen sijaan olin. Ja ei kun odottelemaan vartijaa.
Leveäharteinen tummiin pukeutunut vartija sumutteineen ja käsirautoineen ja kumihanskoineen saapui paikalle ja totesi, että mennäänpä tuonne tarkastuskoppiin. Näin tehtiin ja aloin riisua päällysvaatteita tarkastusta varten.
Ei päästy toista vaatetta pitemmälle – vaatetta, josta totesin, ettei ainakaan sen taskussa ole mitään, koska se oli huppari, jota pidin talviliivin alla, enkä pitänyt taskuissa mitään. Mutta sehän se juuri piippasikin. Hupparin kainalosta löytyi lappu, josta on ohessa kuva. Vartija totesikin heti, että tuttu tapaus. En minä, vaan tuo Tokmannista ostettu vaate.
Heillä kuulemma arviolta noin puolet ns. vääristä hälytyksistä aiheutuu juuri Tokmannin tuollasista vaatteista, joista ihmiset – kuten minäkin – unohtavat poistaa tuon hälyttimen. Ei tosin muuten myyjät tai kassa Tokmannillakaan asiasta mitään ostaessani maininnut, koska mitä ilmeisimmin tuon hälyttimen pitäisi kai piipata sielläkin ja se pitäisi oston yhteydessä joko poistaa tai deaktivoida. Eikä tullut oston jälkeen tutkittua vaatettakaan mahdollisten hälytyksen aiheuttajien varalta. Miksi olisin tutkinut, kun kerran menin kassasta läpi Tokmannilla?
Hauskaa tässä on ollut sekin, etten suinkaan ostanut tuota hupparia Tokmannilta ihan äsken. Siitä taitaa olla jo kohta vuosi ja monet ovat ne varasportit, joista tuon hupparin kanssa olen kulkenut. Ja vasta nyt se sitten päätti aiheuttaa hälytyksen. Hyvä kun nyt, olisi voinut kenties olla nolompikin paikka varkausepäilylle kuin oma ruokakauppa.
Vartijan mukaan erilaiset asiat vaikuttavat siihen, että piippaus tapahtui: kaupan laitteiden herkkyys, säätila ja sen mukanaan tuoma staattinen sähkö, ja se kävelenkö kauppaan vai tulenko autolla, muiden muassa.
Sain toki pitää ostamani ja maksamani ruuat ja jatkaa matkaa vapaana miehenä. Muutama samaan aikaan kassalla ollut taisi kuitenkin vielä vilkaista suuressa eteishallissa perääni päätä pudistellen ja mahdollisesti ajatellen, että on ne eläkkeet pieniä nykyään, kun saa ihan siististi pukeutuneet ihmisetkin tekemään tuollaisia! Heh!
Hannu Pyykkönen
nettihoukka@gmail.com
Lappu kainalossa.
(Kuva © H@P)
Näin kävi minulle äsken, kun kävin ruokakaupassa. Onhan siellä tosin paljon muutakin tavaraa tietokoneista vaatteisiin, joten ei se ihan pelkkä ruokakauppa ole. Joten varastettavaa varmaan riittää niille, joilla moinen aikomus on. Minulla ei ole eikä ollut.(Kuva © H@P)
Tässä muutama päivä sitten havaitsin kauppaan mennessä, että jossain piippasi. En silloin kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota, koska omatuntoni oli puhdas enkä uskonut minun aiheuttaneen millään tavalla piippausta. Tänään piippasi jälleen kauppaan mennessä. Mielenkiintoista siinä on se, etten tietenkään taaskaan kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota, sillä olin samassa vaatetuksessa käynyt äskettäin samassa kaupassa ilman piippausta viime päivinä ja mikään ei siinä välissä ollut tuon suhteen muuttunut. Suunnilleen samoissa vaatteissa alusvaatteita lukuun ottamatta kuljeskelin.
Mutta nytpä piippasi kaupasta lähtiessä kassallakin. Ja sekös on mukavaa. Mukavaa seurata ihmisten ilmeitä: taas saatiin varasteleva eläkeläinen kiinni, vieläpä entinen rehtori. Jo on aikoihin eletty! Oma itsetuntoni ja pokkani kuitenkin pitivät ja sanoin, että tutkitaanpa asia. Sain kuitenkin maksaa ja pakata tavarani kassiin, nehän eivät olleet piipanneet varashälyttimessä, minä sen sijaan olin. Ja ei kun odottelemaan vartijaa.
Leveäharteinen tummiin pukeutunut vartija sumutteineen ja käsirautoineen ja kumihanskoineen saapui paikalle ja totesi, että mennäänpä tuonne tarkastuskoppiin. Näin tehtiin ja aloin riisua päällysvaatteita tarkastusta varten.
Ei päästy toista vaatetta pitemmälle – vaatetta, josta totesin, ettei ainakaan sen taskussa ole mitään, koska se oli huppari, jota pidin talviliivin alla, enkä pitänyt taskuissa mitään. Mutta sehän se juuri piippasikin. Hupparin kainalosta löytyi lappu, josta on ohessa kuva. Vartija totesikin heti, että tuttu tapaus. En minä, vaan tuo Tokmannista ostettu vaate.
Heillä kuulemma arviolta noin puolet ns. vääristä hälytyksistä aiheutuu juuri Tokmannin tuollasista vaatteista, joista ihmiset – kuten minäkin – unohtavat poistaa tuon hälyttimen. Ei tosin muuten myyjät tai kassa Tokmannillakaan asiasta mitään ostaessani maininnut, koska mitä ilmeisimmin tuon hälyttimen pitäisi kai piipata sielläkin ja se pitäisi oston yhteydessä joko poistaa tai deaktivoida. Eikä tullut oston jälkeen tutkittua vaatettakaan mahdollisten hälytyksen aiheuttajien varalta. Miksi olisin tutkinut, kun kerran menin kassasta läpi Tokmannilla?
Hauskaa tässä on ollut sekin, etten suinkaan ostanut tuota hupparia Tokmannilta ihan äsken. Siitä taitaa olla jo kohta vuosi ja monet ovat ne varasportit, joista tuon hupparin kanssa olen kulkenut. Ja vasta nyt se sitten päätti aiheuttaa hälytyksen. Hyvä kun nyt, olisi voinut kenties olla nolompikin paikka varkausepäilylle kuin oma ruokakauppa.
Vartijan mukaan erilaiset asiat vaikuttavat siihen, että piippaus tapahtui: kaupan laitteiden herkkyys, säätila ja sen mukanaan tuoma staattinen sähkö, ja se kävelenkö kauppaan vai tulenko autolla, muiden muassa.
Sain toki pitää ostamani ja maksamani ruuat ja jatkaa matkaa vapaana miehenä. Muutama samaan aikaan kassalla ollut taisi kuitenkin vielä vilkaista suuressa eteishallissa perääni päätä pudistellen ja mahdollisesti ajatellen, että on ne eläkkeet pieniä nykyään, kun saa ihan siististi pukeutuneet ihmisetkin tekemään tuollaisia! Heh!
nettihoukka@gmail.com
1 kommentti:
Jos yhtään helpottaa, niin itse en asiakkaana käy arvostelemaan muita joilla hälytyslaitteet piippaa. Virheitä sattuu ihmisille ja laitteille, ketään ei voi leimata suorilta käsin. Mukavaa loppusyksyä!
Lähetä kommentti