1.11.21

Valamon nunnat, osa 4 / 4

Keitä he olivat

Mahdollisia Valamon nunnia kuvattuna 1960-luvulla Heinävedellä.
(Stillkuva Ortodoksi.netin kokoelmista)

Lukiessani uudestaan aiemmin kirjoittamaani, huomasin unohtaneeni kertoa tarkemmin havannoistani kreikkalaisessa luostarissa, jossa aikanaan asuin vajaan vuoden ollessani siellä eräänlaisena stipendiaattina ja hieman epämääräisellä tittelillä ”independent researcher”. Mutta samalla olin myös rajatun aikaa yhtenä tuon erikoisen yhteisön jäsenenä. En siis kuitenkaan ollut veljestöön kuuluva mukki tai edes noviisi, vaan tavallinen maallikko, normaalioloissa siviilityössä käyvä kahden poikalapsen isä.

Noiden siellä tekemien havaintojeni perusteella, minusta tuntuu, että syitä kreikkalaiseen luostariin menolle saattoi olla jo edellä aiemmissa osissa kerrottujen syiden vuoksi mm. paremman elannon turvaaminen (näin etenkin maahan muualta [mm. albanialaiset] muuttaneiden kohdalla), kirkollisen karriaarin luominen ja tarve päästä eteenpäin kirkollisella uralla (näin etenkin useiden jopa maailmassa eläneiden ja työskennelleiden luostarin arkkimandriittojen kohdalla), rauha tehdä joko tutkimus- tai kirjoitamistyötä (yliopistotutkijat, kirjailijat. "älykkömunkit") keljaoisaan. Mutta myös varmasti aiemmin mainituilla henkilökohtaisillakin syillä oli oma osuutensa, joka sitten saattoi sopivasti sekoittua jonkun muun syyn kanssa tai jopa niin, että joku henkilökohtainen syy johti tai jopa edesauttoi sitten tavoitteissa eteenpäin vaikkapa juuri kirkollisella uralla.

Missä määrin noita kreikkalaisia syitä voi soveltaa omaan maahamme on varmaan kysymys, johon ainakin somessa on yhtä monta vastausta kuin on vastauksen antajaa. Todennäköisesti syyt ovat melko globaaleja ja alueesta tai jopa uskonnosta riippumattomia.

Mutta sitten vielä jälleen blogini varsinaiseen asiaan: Valamon nunniin. Törmäsin pari, kolme vuotta sitten termiin mm. Heinäveden Valamon hautausmaalla, josta löytyi nunnan hauta veljestön hautarivistön keskeltä. Valamoon on haudattu paljon Lintulan nunnia ennen kuin he saivat oman hautausmaan Lintulaan. He ovat kuitenkin Valamon hautausmaalla pääsääntöisesti kaikki samoilla paikoilla lähekkäin. Tämä Valamon nunnan, nunna Sofian eli
Serafima Zhukin hauta oli veljestön hautojen joukossa, eikä hän kyselyjeni mukaan liittynyt mitenkään Lintulaan.
Yhden "Valamon nunnan" pyhiinvaellusretkellä Laatokan Valamoon vallankumouksen pyörteissä jumiin jääneen valkovenäläisen Serafima Zhukin, myöhemmin keleinonunnaksi eli ns. salaisesti nunnaksi (keljanunnaksi) ja sitten nunnaksi vihityn Sofian hauta.
(
Kuva © Hannu Pyykkönen)
Kun sitten tuli jossain käymässäni keskustelussa esille tuo silloin minulle tosi outo termi ”Valamon nunna” ja kerä alkoi pikkuhiljaa hieman avautua. Valamoon haudattu nunna oli kaiketi yksi niistä aikanaan Valamon saarelle jääneistä vallankumouspakolaisista, joka oli sitten sodan jälkeen evakoitu Suomeen. En kuitenkaan ole tutkinut hänen tietojaan sen tarkemmin Valamon arkistoista tai muualtakaan, olen pelkkien kuulemieni kertomusten varassa.

Hänen Valamossa olonsa sijoittui juuri niihin aikoihin, josta kerroin tämän erään luostarin johtajan kohdalla, kun hän ei suostunut syömään naisen tekemää ruokaa. Kyseltyäni asiaa eräältä luostarissa noihin aikoihin eläneeltä, hän oli asiasta erittäin surullinen. Hänen mukaansa muutenkin jo erittäin hierarkisessa luostarijärjestelmässä, nämä naiset olivat hierarkiaketjun viimeisiä, ”pahnanpohjimmaisia”, mahdollisesti jopa osin syrjittyjä ihmisiä.
Toinen Valamon hautausmaalta löytyvä ns. Valamon nunnan hauta kuuluu Jevdokia (Outi) Käsnäselle (os. Pimenov), joka ei liene ihan samanlainen vallankumouspakolainen kuin jotkut muut Valamon nunnat kenties olivat, Hän oli elänyt ennen sotia Salmin Tulemalla ja tuli sitten joskus 1950-luvun vaihteessa Valamoon ja vihkiytyi nunnaksi. Hänen rippi-isänsä oli yksi 50-luvulla Neuvostoliittoon palanneista Valamon veljestön jäsenistä.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Voi olla – näin arvelen – että vihkiytyminen nunnaksi, kilvoittelijaksi, oli jonkinlainen pakotie tuosta kurimuksesta ja samalla askel ylöspäin tuossa tiukassa hierarkiassa. Minulle ei täysin selvinnyt, kuinka monta Valamon nunnaa eli Heinävedellä, mutta oletus on, että useampi kuin yksi, kenties noin kymmenkunta, ja mahdollisesti kaikki tuon "Valamon nunna-nimityksen” saaneet eivät olleet vihkiytyneet nunniksi. Osa heistä kuoli evakkomatkalla ja haudattiin Kannonkoskelle. Vanhassa Aamun Koitossa oli asiasta edellisessä blogijutussa julkaistu kuva ja lehdessä oli maininta, ettei silloin lehden ilmestymisaikaan pyykkärinunnien hautaa ollut edes merkitty.

Tässä "Valamon nunnat"-aiheessa varmasti olisi jollekin ortodoksiselle tutkijalle mielenkiintoinen vaikkapa gradun tai muunlaisen tutkimuksen aihe. Tai vaikkapa uuden ortodoksisen fiktiivisen romaanin aihe. Asioita hyvin tuntevia kirjoittajiahan meiltä löytyy omankin kirkon piiristä tarvittaessa varsin korkealta hierarkiselta tasolta.

Toinen asia, joka jäi vaivaamaan mieltäni, oli se, miksi nämä naiset eivät menneet lähistöllä olevaan, samoihin maisemiin sodan jälkeen evakoituneeseen Lintulan luostariin, joka varmasti olisi ollut ”luonnollisempi” paikka heille. Minulla ei ole syistä edes arvausta.

Joka tapauksessa mahdottamasta tuli mahdollinen: Valamossa olikin nunnia ja loppuhuipennuksena oli, että hieman ennen tämän kirjoittamista – (kirjoitan siis tätä neljän blogijutun kokonaisuutta kerralla yhtenä sunnuntaiaamuna käsiteltyäni aihetta ensin pitkän jakson muutama tunti sitten aamuyön unissani) – löysin kirjoittamista edeltävänä päivänä laajoista kuvakokoelmistani vanhan kuvan nunna-asuun pukeutuneesta naisesta. Kuvan kääntöpuolelle luki käsin kirjoittetuna: ”Valamon nunna”. Hän varmaan sai aikaiseksi sen, että asia tuli esille unessa ja sitten se väkisin kirjautui nettiin.

Kuvaa hänestä en vielä julkaise täällä. Yritän ensin tutkia tarkemmin asiaa ja mahdollisesti selvittää, kuka hän oikeasti olikaan. Voi olla, ettei se kuitenkaan minulle selviä. Mutta jos Luoja suo elinpäiviä, kuva tullee varmaankin aikanaan julki jossain yhteydessä. Jos ei muussa niin kenties vielä yhdessä Valamon nunnia koskevassa blogijutussani. Katsotaan nyt!

Hannu Pyykkönen
elämänkulkija
nettihoukka@gmail.com

P.S. Mikäli sinulla on jotain lisätietoja tai kuvia aiheesta, kerro niistä ihmeessä minullekin, lähettämällä viesti tai kuva allekirjoituksen ohessa olevaan sähköpostiosoitteeseen tai kommentoimalla tätä blogia tämän sivun alaosassa.

HAP

Tämä oli tämän juttukokonaisuuden viimeinen osa.
Kunhan ennätän ja jaksan, yritän vielä kirjoittaa yhden blogijutun, josta selviää enemmän noita Valamon nunnien nimiä ja mahdollisia kuolemiakin.

Ei kommentteja: