YouTube-video: Armotonta menoa (Sepi Kumpulainen)
Se oli aikansa hitti tuo otsikossa mainittu ja yllä olevalta videolta kuultava Sepi Kumpulaisen laulu ”Armotonta menoa”. 1990-luvun alussa tämä Kalevankadun laulava talonmies teki useita hittejä, joista kaikista olisi blogijutun otsikoksi: "Mä oon mahtava mies", "Hirviö tuli mua vastaan", "Armotonta menoa" ja "Railakas ilta Venetsiassa". Tämän kertaisessa blogissa tuo valittu otsikko viittaa löysästi kirkolliskokouksen ensimmäisen päivän lähetekeskusteluun ja siitä syntyneeseen käsitykseen Suomen ortodoksisen kirkon korkeimman päättävän elimen kokouksesta. Videosta voi jokainen halutessaan etsiä analogioita, yhtymäkohtia, joko tekstistä tai sitten vain laulun esityksen ammattimaisuudesta verrattuna vaikkapa käytyyn lähetekeskusteluun jälleen ihan omien fantasioittensa kyllyydellä.
Minulla ei tietenkään ole omakohtaista kokemusta maanantaina 28.11.2016 käydystä lähetekeskustelusta kuin sen verran, mitä olen paikalla olleilta ihmisiltä kuullut. Joten ota tämäkin juttu ihan kuulopuheena vain. Tosin on minulla kokemusta aikaisemmista lähetekeskusteluista, joissa on tullut istuttua edustajana kuusi vuotta ja saman verran ”lehterillä” kuulijana ja kuvaajana. Lähetekeskustelun lähihistoria kirkossamme on oikeastaan aika mielenkiintoinen.
Muistan ensimmäisen lähetekeskustelun joskus 2000-luvun alussa, kun siellä ensi kertaa istuin. Nyt voi rehellisesti sanoa, ettei silloinkaan puheenjohtaja oikein tiennyt, miten tuli toimia. Olimme saaneet kovin pintapuolisen opastuksen kokouskäytäntöön ja sanottiin vain, että toimitaan kuten Suomen Eduskunnassa. On siis lähetekeskustelu ja pari erillistä käsittelyä, ennekuin asiasta saadaan päätös. Oletus oli tietenkin, että lähetekeskustelussa keskustellaan mahdollisimman analyyttisesti ja sitten asia lähetetään valiokuntien käsittelyyn. Valiokunnat antavat mietintönsä ja yleinen kirkolliskokouksen istunto sitten tietyssä järjestyksessä hyväksyy asian tai joko muuttaa tai hylkää valiokunnan esityksen.
Ensimmäisen kirkolliskokouksen lähetekeskustelu oli lähes kaoottinen. Muistan, kun pidin puheen erään ajamani asian puolesta – en nyt ole ihan varma, olinko ainoa, joka silloin puhui – ja puhuinkin sitten käyttämällä melkein pakkoa. Ilmoitin puheenjohtajalle, että puhun joka tapauksessa, vaikka alkuun katsottiin, että lähetekeskustelu on vain sellainen läpihuutojuttu, jossa jaetaan asiat valiokuntiin ilman keskustelua. Oli se melkoista kaaosta koko kokouksen alku.
Pian tämän jälkeen kokouskäytäntö muuttui ja asioita selvästikin opeteltiin uudestaan. Palattiin oikeisiin kokouskäytäntöihin, jossa todellakin järjestelmällisesti käsiteltiin asiat esityslistan mukaisessa järjestyksessä ja lähetettiin todellisen keskustelun ja asioiden esittelyn jälkeen valiokuntiin. Näin jatkuin monta vuotta ja ihmiset alkoivat oppia, kuinka käyttäytyä kirkolliskokouksessa. Siis hekin, jotka olivat siellä ensikertaa.
Kuulin, että tässä uusimmassa 2016-kokouksessa oli taas otettu takapakkia. Kaikki kirkolliskokouksen asiat oli saamani tiedon mukaan käsitelty iloisessa sekamelskassa suunnilleen kerralla ja lähetetty kaoottisen, ajoittain tuon Sepin laatusanankin, armottoman, keskustelun jälkeen valiokuntiin. Harmillista, jos näin todella oli.
Toisaalta tässä kokouksessa on aloite, jossa edustaja Tuovi Haikala esittää kirkolliskokoukselle työjärjestyksen päivittämistä siten, että täysistunto- ja valiokuntatyöskentelyn käytäntöjä uudistetaan joustavammaksi ja yhteistä keskustelua paremmin tukevaksi. Hyvä näin ja kirkollishallituskin näyttäsi olevan asian takana – ei pelkästään siksi, että esityksen tekijä on helsinkiläinen, vaan myös – siksi, että asia on havaittu ilmiselvästi ongelmaksi laajemminkin.
Muitakin mielenkiintoisia aloitteita listalta löytyy kuten vaikkapa KS Joensuun piispa Arsenin aloite seurakunnanvaltuuston vaalitavan muuttamisesta postin tai Internetin välityksellä suoritettavaksi vaaliksi.
Kaiken kaikkiaan aloitteiden määrä on vuosien saatossa vähentynyt, syitä voi vain arvailla. Mutta siihen pitää palata joskus mahdollisesti uudelleen paremmalla ajalla ja pitemmällä pohdinnalla.
Tuohon armottomaan menoon palannen vielä hieman tarkemmin, kunhan ensin tarkastelen saamaani materiaalia lähemmin. Pikaisen vilkaisun perusteella siellä on keskusteltu todella railakkaasti jälleen ainakin taloudesta ja ihan oikeista asioista, joiden käsittely ei tosin totuttuun tapaan ole miellyttänyt kaikkia. Voi kunpa joskus pääsisimme oikeasti avoimeen hallintokulttuuriin ja päätöksentekoon myös kirkkomme piirissä.
nettihoukka@gmail.com
P.S. Sepistä löytyy ihan kuvallinen videokin YLEn sivuilta osoitteesta: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/20/sepi-kumpulainen-laulava-talonmies
Vain parta puuttuu!
P.P.S. Tästä tosin löytyy se partakin:
http://hymy.fi/wp-content/uploads/hymy/i/f/editor/images/uudet/w220_Sepi-Kumpulainen.jpg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti