Suomen ortodoksisen kirkon ylimmän päättävän toimielimen, kirkolliskokouksen, todennäköisesti viimeinen tämän kertaisen kirkolliskokousjakson varsinainen kokous on alkamassa huomenna maanantaina 23.11.2015. Heinäveden Valamon luostarissa. Kirkolliskokousedustajat on valittu kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Siihen on nyt tosin tulossa muutos, kunhan Eduskunta ennättää käsitellä sitä koskevan lakimuutoksen. Sen jälkeen edustajat valitaan neljäksi vuodeksi.
Koska sää on huono ja olen jo vanha mies, lähdin kokouspaikalle jo sunnuntaiksi. Hyvä olikin, että lähdin. Tie oli Mikkelistä Varkauteen melkein siedettävä, mutta Varkaudesta edelleen Valamon luostariin - kokouspaikkaan Heinävedellä - tie oli lähes kamala. Sekä rengasurien että ajoratojen välissä oli sellainen sohjomuuri, ettei ohittamaan tehnyt mieli. Onneksi kuitenkin autot ajelivat jonoissa melko kohtuullista vauhtia rajoitusten mukaan. Mutta tarkkana sai koko ajan olla, ettei auto lähtisi heittelehtimään sohjorantista.
Saavuin Valamoon iltapäivän sinisenä hetkenä. Tie Mikkelistä perille asti oli sään vuoksi todella kaunista katseltavaa, vaikkakin tiedän sen samalla aiheuttaneen paljon ongelmia eri puolilla Suomea. Oli todella kaunista katsella, kun puut kumarsivat kauniisti Luojalleen verhottuna valkoiseen lumipitsiin. Monessa kohdassa huomasin myös puiden aiheuttamat ongelmat, kun ne olivat kaatuneet sähkölankojen päälle tai jopa tielle. Mutta musta-valkoinen kontrasti puhtaan valkoisuuden ja monessa paikassa vielä sulana olevien järvien tummuuden kanssa oli silmiä hivelevän kaunista.
Valamossakin oli lunta. Tosin vaikutti hieman jo siltä, että lämpö alkaa vaikuttaa ja puiden kaunis luminen pitsikoristelu alkaa pudota maahan. Mutta edelleen kaunista oli katsella vaikkapa valkoisena hohtavaa Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkkoa iltapäivän ihmeellisessä sinisessä hetkessä.
Varsinainen kirkolliskokous alkaa maanantaina, mutta jo sunnuntaina oli joitain erillisiä kokouksia. Valamossa kokoontui ainakin ortodoksinen kirkollishallitus ja kuulemani mukaan myös jokin kirkolliskokouksen valiokunta. Mikä - se ei selvinnyt.
Itse kirkolliskokouksen listalla on pari kolme asiaa, jotka takuuvarmasti keskusteluttavat. Ne ovat: hallinnonuudistus, kirkon strategia ja ihan varmasti myös Iisalmen ortodoksisen seurakunnan taloudellinen tilanne ja se mukanaan tuomat ratkaisut.
Itse olen seurannut kirkolliskokouksen toimintaa jo kymmenkunta vuotta melko aktiivisesti. Kuusi vuotta siitä myös kirkolliskokouksen jäsenenä. Pois jäin ihan vapaaehtoisesti vuodesta 2013 alkaen. Tuona aikana kirkolliskokous on muuttunut mielestäni valtavasti.
Kun se aiemmin oli jonkinlainen vanhojen herrojen kokoontuminen, nyt kokousedustajien keski-ikä on huomattavasti alempi kuin silloin. Onko se hyvä vai huono asia? Vastaus riippuu varmaan paljon vastaajasta.
Aiemmin kirkon johto ja vaikkapa piispat vaikuttivat enemmän päätöksentekoon mm. nimeämällä monia asioita ns. kanonisiksi asioiksi, jotka eivät kuuluneet kirkolliskokouksen toimialaan. Nykyään näin tapahtuu harvemmin. Silti joskus kuitenkin. Nykyisin suurta valtaa pitävä kirkon hierakinen johtojoukko on vaihtunut toisenlaiseen ryhmään, joka ei ainakaan minun mielestäni ole osoitus ainakaan demokratiasta, vaikka ryhmän jäsenet niin usein väittävät, vieläpä hymyssä suin.
Hieman on myös ainakin minun mielestäni kirkolliskokousedustajien perehtyminen päätettäviin asioihin muuttunut. Onko se mennyt huonompaan suuntaan vai mihin, se onkin sitten oma pohdintansa arvoinen asia ja siihen voin ehkä palata joskus. Hieman minua on haitannut tällaisen nykyisenä sivusta seuraajana, kuitenkin tolkuttoman raivoisa, etten sanoisi aggressiivinen ennakkoon tapahtuva lobbaus, joka tapahtuu melko suppealla maantieteellisellä alueella ja jättää suuren osan edustajista lähes "huutolaispojan" asemaan.
No - siihen on mahdollista saada tulevana keväänä muutos, kun uudet vaalit ovat edessä. Mutta rehellisesti sanoen hieman skeptinen olen muutoksen suhteen. Saapas näkee, mitä tossu tekee!
Joka tapauksessa uusia merkittäviä päätöksiä on odotettavissa ja loppuviikosta olemme viisaampia niiden vaikuttavuudesta omaan elämäämme. Hieman on omaa motivaatiota kokouksen seuraamiseen pitänyt hakea jostain, huonolla menestyksellä. Mutta jospa se huomenna löytyisi tai edes ylihuomenna, sillä jo seuraavana päivänä kokous on ohi.
Hannu Pyykkönen
nettihoukka@gmail.com
Koska sää on huono ja olen jo vanha mies, lähdin kokouspaikalle jo sunnuntaiksi. Hyvä olikin, että lähdin. Tie oli Mikkelistä Varkauteen melkein siedettävä, mutta Varkaudesta edelleen Valamon luostariin - kokouspaikkaan Heinävedellä - tie oli lähes kamala. Sekä rengasurien että ajoratojen välissä oli sellainen sohjomuuri, ettei ohittamaan tehnyt mieli. Onneksi kuitenkin autot ajelivat jonoissa melko kohtuullista vauhtia rajoitusten mukaan. Mutta tarkkana sai koko ajan olla, ettei auto lähtisi heittelehtimään sohjorantista.
 |
| Heinäveden Valamon Kristuksen Kirkastumisen luostarin pääkirkko iltapäivän utuisessa valossa. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Valamossakin oli lunta. Tosin vaikutti hieman jo siltä, että lämpö alkaa vaikuttaa ja puiden kaunis luminen pitsikoristelu alkaa pudota maahan. Mutta edelleen kaunista oli katsella vaikkapa valkoisena hohtavaa Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkkoa iltapäivän ihmeellisessä sinisessä hetkessä.
Varsinainen kirkolliskokous alkaa maanantaina, mutta jo sunnuntaina oli joitain erillisiä kokouksia. Valamossa kokoontui ainakin ortodoksinen kirkollishallitus ja kuulemani mukaan myös jokin kirkolliskokouksen valiokunta. Mikä - se ei selvinnyt.
Itse kirkolliskokouksen listalla on pari kolme asiaa, jotka takuuvarmasti keskusteluttavat. Ne ovat: hallinnonuudistus, kirkon strategia ja ihan varmasti myös Iisalmen ortodoksisen seurakunnan taloudellinen tilanne ja se mukanaan tuomat ratkaisut.
Itse olen seurannut kirkolliskokouksen toimintaa jo kymmenkunta vuotta melko aktiivisesti. Kuusi vuotta siitä myös kirkolliskokouksen jäsenenä. Pois jäin ihan vapaaehtoisesti vuodesta 2013 alkaen. Tuona aikana kirkolliskokous on muuttunut mielestäni valtavasti.
Kun se aiemmin oli jonkinlainen vanhojen herrojen kokoontuminen, nyt kokousedustajien keski-ikä on huomattavasti alempi kuin silloin. Onko se hyvä vai huono asia? Vastaus riippuu varmaan paljon vastaajasta.
Aiemmin kirkon johto ja vaikkapa piispat vaikuttivat enemmän päätöksentekoon mm. nimeämällä monia asioita ns. kanonisiksi asioiksi, jotka eivät kuuluneet kirkolliskokouksen toimialaan. Nykyään näin tapahtuu harvemmin. Silti joskus kuitenkin. Nykyisin suurta valtaa pitävä kirkon hierakinen johtojoukko on vaihtunut toisenlaiseen ryhmään, joka ei ainakaan minun mielestäni ole osoitus ainakaan demokratiasta, vaikka ryhmän jäsenet niin usein väittävät, vieläpä hymyssä suin.
Hieman on myös ainakin minun mielestäni kirkolliskokousedustajien perehtyminen päätettäviin asioihin muuttunut. Onko se mennyt huonompaan suuntaan vai mihin, se onkin sitten oma pohdintansa arvoinen asia ja siihen voin ehkä palata joskus. Hieman minua on haitannut tällaisen nykyisenä sivusta seuraajana, kuitenkin tolkuttoman raivoisa, etten sanoisi aggressiivinen ennakkoon tapahtuva lobbaus, joka tapahtuu melko suppealla maantieteellisellä alueella ja jättää suuren osan edustajista lähes "huutolaispojan" asemaan.
No - siihen on mahdollista saada tulevana keväänä muutos, kun uudet vaalit ovat edessä. Mutta rehellisesti sanoen hieman skeptinen olen muutoksen suhteen. Saapas näkee, mitä tossu tekee!
Joka tapauksessa uusia merkittäviä päätöksiä on odotettavissa ja loppuviikosta olemme viisaampia niiden vaikuttavuudesta omaan elämäämme. Hieman on omaa motivaatiota kokouksen seuraamiseen pitänyt hakea jostain, huonolla menestyksellä. Mutta jospa se huomenna löytyisi tai edes ylihuomenna, sillä jo seuraavana päivänä kokous on ohi.
nettihoukka@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti