Sanoilla on ihmeellinen voima. Nyt kun tiedän jääväni eläkkeelle ja tiedän melko tarkastikin, milloin, se on helpottava tieto. Kyllä on ollut askel kepeä ja mieli aurinkoinen. Siivoaminenkin - josta en todellakaan pidä - sujui laulellen. Asiaa auttoi tietysti se, että aurinko paistoi. Yhtään ei haitannut, että ulkona oli pakkasta noin -20 astetta.
Omat lapseni ovat järjestelleet omia asioitaan niin, että niillä on joitain - ilmeisen suuriakin - merkityksiä omille eläkesuunnitelmilleni ainakin heti alkuun, mutta nämä pohdiskelut tuntuvat hyviltä. Katsotaan, miten edetään ja niistäkin voit lukea täältä myöhemmin.
Sen ainakin olen heti huomannut, että eläkkeelle jääminen pitää suunnitella. Tyhjän päälle jääminen on huono homma. Jos et tiedä, mitä eläkkeellä teet, saattaa käydä huonosti. On tietysti normaalia ajatella, että alkuun vain nukun ja laiskottelen, mutta entäs sen jälkeen!
Itselleni eläkkeelle jääminen noin 40 työvuoden jälkeen on helpottava ja iloinen asia. Vaikka pidin johonkin asti työstäni paljon, en sinne suuremmin kaipaa. Liian moni asia on nykyajan kiireissä muuttunut ja stressi kasvanut ajoittain sietämättömäksi. Ihmisten arvot ja monet muutkin yhteisölliset asiat ovat muuttuneet ja iän myötä ne ovat tulleet nuorempien kanssa niin erilaisiksi, että on jopa helpottavaa jäädä tuolta kannalta katsoen eläkkeelle. Samoin saattavat ajatella varmaankin myös nuo "vastapoolin" ihmiset.
Ammatillisessakin mielessä tunnen itseni hieman erilaiseksi. Minulle on aina ollut tärkein tekijä koulutyössä LAPSI ja hänen parhaansa, hänen etunsa. Nyt monella opettajalla tuokin asia on liian usein hakusessa. Saattaa olla monta muuta asiaa, jotka työssäkin menevät lapsen ohi. Vaikka oman kodin verhot tai muu sisustaminen. Vapaa-aika on sitten erikseen, silloin voi tehdä ja ajatella toki noitakin, mutta nyt puhun opetustyöstä ja työajasta.
Eilen oli lasenlapseni 1-vuotis synttärit. Iloisella isännällä oli pieniä lapsen äidin mammatuttuja lapsineen synttäreillä ja vilskettä riitti. Sitä oli ihanaa katsella noin 30 min, jonka jälkeen oli varsin rauhoittavaa palata takaisin työpaikalle. Kyllä Luoja on suunnitellut nämä lisääntymisasiatkin oikein: ei kuuskymppisen kuulu enää olla isä - on mukava olla ajoittain lapsenlapsen luona vieraileva hassu ukki. Lipponen ei tainnut tuota asiaa tietää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti