Karjalan­kadun rakennus tienhaarassa

Kirkon keskushallinnon ja kirkkomuseon rakennus Kuopiossa
(Kuva: Hannu Pyykkönen, 2019)

Suomen ortodoksisen kirkon hallinnollinen keskus Kuopiossa Karjalankadulla on käännekohdassa. Marraskuun lopun kirkolliskokouksen päätös asemakaavamuutoksen käynnistämisestä ja kiinteistön myymisestä avaa tien kokonaisuudistukselle. Rakennuksen rakenteelliset ja sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat kasvaneet vuosien varrella niin merkittäviksi, että purkaminen näyttää todennäköiseltä. Samalla kirkolliskokouksen käsittelyyn nousseet aloitteet ja niiden laatu herättävät tarpeen tarkastella koko päätöksenteon käytäntöjä.

---

Rakennus, joka ei enää palvele tarkoitustaan

Karjalan­kadun rakennus on vuosikymmenten ajan ollut Suomen ortodoksisen kirkon hallinnon kiinteä osa. Sen tilat ja rakenteet on aikanaan suunniteltu huomattavasti suuremmalle henkilöstölle ja toiminnalle kuin mitä kirkon nykyinen hallinto edellyttää. Viime vuosina rakenteelliset viat ja erityisesti sisäilmaongelmat ovat kuitenkin nousseet esiin tavalla, joka tekee pitkän aikavälin käytöstä vaikeaa, jopa mahdotonta. Näiden syiden vuoksi rakennuksen purkaminen näyttää todennäköisemmältä kuin laajamittainen korjaaminen.

---

Päätös asemakaavoituksesta ja myyntiin valmistautumisesta

Kirkolliskokous linjasi toiveikkaana, että kiinteistön markkina-arvoa pyritään korottamaan asemakaavoituksen keinoin. Tavoitteena on selvittää, voidaanko tontin käyttötarkoitusta tai rakennusoikeutta muuttaa niin, että tontti, vaikka rakennus purettaisiin, nousisi arvoltaan kilpailukykyiseksi. Kaavoitus on hidasta ja vaatii tarkkaa yhteistyötä viranomaisten kanssa, mutta se toimii keskeisenä askeleena kohti kiinteistön myyntiä.

Keskustalossa on myös hiippakunnan piispan kotikirkko.
(Kuva: Hannu Pyykkönen, 2019)

Kun kaavamuutos on valmis, tontti asetetaan myyntiin ja kirkollishallinnon toiminnot siirtyvät tilatarveselvityksen mukaisiin huomattavasti pienempiin tiloihin. Uusien tilojen suunnittelussa, mihin ne nyt sitten aikanaan tulevatkaan, painotetaan toimivuutta, kustannustehokkuutta ja kirkon hallinnon nykytarpeiden mukaista joustavuutta. Esimerkkejä tällaisen hallintorakennuksen kenties laajastakin hajasijoittamisesta ja etätyöskentelyn mahdollisuuksista sekä sen lisäämisestä tai muista vastaavista nykyaikaisista ratkaisuista ei julkisuudessa taida olla vielä esitelty, vaikka malliesimerkkejä niistä lienee mm. valtionhallinosta pilvin pimein. Oma, vaikkakaan ei välttämättä niin suuresti kirkon ongelma, ovat sitten kirkkomuseon sijoittumiseen ja yleensäkin museoon liittyvät muutkin hallinnolliset ja oikeudelliset asiat.

---

Omistuksen siirtymisen yhteydessä tehdyt selvitykset – jäikö jotakin tarkistamatta?

Karjalan­kadun rakennuksen tilanne nostaa väistämättä esiin vielä kysymyksen siitä, tehtiin­kö riittävät kuntotekniset ja rakenteelliset selvitykset silloin, kun rakennus siirtyi valtiolta kirkolle. Mikäli tarkastukset olivat tuolloin puutteellisia, osa nyt näkyvistä ongelmista olisi saattanut olla ennakoitavissa. Kokonaisuus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on, että suuria kiinteistöhankkeita varten tarvitaan perusteellista, asiantuntijatason arviointia tulevien riskien kartoittamiseksi. Sama mahdollinen ongelma tässäkin toiminnassa tulee aikanaan vielä kaatumaan ehkä myös vanhojen kirkkorakennusten ongelmaksi. Merkkejä on jo havaittavissa mm. Juuassa ja Kuopion ympäristön tsasounissa.

---

Korjaustarpeet ja kirkolliskokousten aiemmat keskustelut

Menneiden vuosien kirkolliskokouksissa huomio keskittyi pitkälti museotoimintaan ja RIISAn taloudelliseen tilanteeseen. Hallintorakennuksen omat korjaustarpeet eivät nousseet esille samalla painoarvolla, vaikka ne ovat myöhemmin osoittautuneet huomattaviksi. Jälkikäteen tarkasteltuna näyttää siltä, että Karjalan­kadun kiinteistön tekninen kunto jäi keskusteluissa taka-alalle, vaikka sen merkitys kirkon hallinnon tulevaisuudelle on ollut keskeinen.

---

Asemakaavan tuoma arvonnousu – mahdollisuus vai epävarma tavoite?

Asemakaavamuutos voi nostaa tontin arvoa, mutta siihen liittyy myös paljon epävarmuutta. Kaavamuutoksen vaikutus riippuu markkinatilanteesta, rakentamisen reunaehdoista ja siitä, millaiseksi alueen tulevaisuus hahmottuu kaupungin suunnitelmissa. Tontti voi saada huomattavaa arvoa, mutta yhtä hyvin arvo voi jäädä odotettua matalammaksi. Arvioon liittyy siksi väistämättä toiveikkuuden ja epävarmuuden välinen jännite, jolla saattaa pahimassa tai vastaavasti parhaimmassa tapauksessa olla huomattava merkitys kokonaistilanteelle.

---

RIISAn asemaa koskevat aloitteet ja kirkolliskokouksen toimivallan rajat

Karjalan­kadun rakennuksen tilanteen ohessa kirkolliskokouksessa tehtiin aloite, jossa ehdotettiin RIISAn museotoiminnan muokkaamista ja mahdollisia siirtoja Valamoon tai pääkaupunkiseudulle. Vaikka aloite oli huolellisesti muotoiltu, sen perustavanlaatuinen ongelma oli selvä: RIISA toimii säätiöpohjaisesti, eikä kirkolliskokouksella ole toimivaltaa määrätä sen hallinnollisista ratkaisuista tai sijoituspaikasta.

Tämä paljastaa rakenteellisen ongelman. Miksi kirkolliskokoukselle tuodaan toisinaan aloitteita, jotka eivät kuulu sen päätösvallan piiriin, ja joiden käsittely vie vain turhaa aikaa ja asiantuntemusta asioista, joita kokous ei edes voi ratkaista.

---

Populistisen aloitteidentekokulttuurin varjot

Kirkolliskokousten työskentelyssä on viime vuosina noussut esiin huolestuttava ilmiö, jossa aloitteita käytetään enemmän oman tai alueellisen näkyvyyden rakentamiseen kuin kirkon tasapuolisen ja oikeudenmukaisen toiminnan edistämiseen. Aloitteet voivat olla muodoltaan näyttäviä ja laajuudeltaan kunnianhimoisia, mutta ne eivät aina perustu lainsäädäntöön, kirkon rakenteisiin tai todelliseen toimivaltaan.

Tällainen aloitteiden tekokulttuuri vaikeuttaa kokouksen rauhallista ja keskittynyttä työskentelyä. Se vie aikaa ja resursseja asioista, jotka ovat kirkon toiminnan kannalta aidosti merkittäviä, ja se hämärtää niiden kirkon kannalta tärkeiden aloitteiden näkyvyyttä, jotka todella tarvitsevat käsittelyä. Kokouksen kulkua seuraavana ei voi kuin ihmetellä näiden kokousta kuormittavien aloitteiden tekijöiden motiiveja, jotka vaikuttavat lähtevän enemmän yhden alueen  ja aloitteen tekijän oman profiilin nostamisesta kuin kirkon todellisista tarpeisita.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com

Rakennus siisrtyi vuosia sitten valtiolta ortodoksiselle kirkolle.
(Kuva: Hannu Pyykkönen, 2019)