![]() |
Terebinin Jumalanäiti (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Useita vuosia sitten, 2004, kun vielä oli mahdollista matkustaa Venäjälle, sain mahdollisuuden vierailla ystävieni Tuulan ja Pepen kanssa Tverin Karjalassa Venäjällä, jonne Pepe oli lahjoittanut hankkimansa käytetyn Belarus-traktorin ja siihen erilaisia muita laitteita ja toimittanut sen sitten junalla Tveriin.
![]() |
Traktori, igumenia Juliana ja Pepe Kuva: HAP |
![]() |
Igumenia Juliana (Kuva:HAP) |
Silloin tutustuimme muutaman päivän aikana lukuisiin alueen kirkkoihin ja luostareihin ja taisinpa kirjoittaa siitä pienen jutun myös Aamun Koittoonkin.
Viime aikoina olen ”joutessani” järjestellyt vuosien saatossa ottamiani lukuisia matkakuvia etenkin juuri erilaisista ortodoksisista kohteista ja ”löysin jälleen” Tverin kuvat. Tämä sai minut taas paneutumaan aiheeseen ja kirjoittamaan matkasta ja eräästä siellä kohtaamastani ikonista hieman enemmän.
Silloin eräällä monista päivittäisistä matkoistamme "sukelsimme Tverin hengelliseen sydämeen", tällä kertaa Nikolsko-Terebinin erakkolaan, joka sijaitsee Mologa-joen rannalla. Tämäkin matka ja paikka oli kuin aikakapseli, joka kätki sisäänsä vuosisatojen historian ja jätti jälkeensä tämän tekstin oheen liittämäni kuvan erakkolassa olleesta ihmeitätekevästä Jumalanäidin Terebinin ikonista, jonka juhlapäivää, praasniekkaa, vietetään 14./27. toukokuuta. Kaksi päivämäärää siksi, että toinen on vanhaa lukua ja toinen uutta lukua – eli uudemman gregoriaanisen kalenterin mukainen päivämäärä.
Erakkomajan juuret ulottuvat syvälle 1300-luvulle, jolloin Terenin kylä mainittiin ensi kerran kronikoissa. 1400-luvulla hurskas Mihail Obutkov aikoi rakentaa kirkon pyhälle Nikolaus Ihmeidentekijälle. Valittu paikka osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi, kun seinälle laitettu pyhän Nikolauksen ikoni putosi jatkuvasti seinältä ja siirtyi toistuvasti toiseen paikkaan, järven ja Mologa-joen rannalle, jossa kasvoi viisi koivua ja oli lähde.
Tämä ihmeellinen tapahtuma tulkittiin pyhän Nikolauksen tahdoksi, ja paikalle rakennettiin ensin seurakuntakirkko vuonna 1492 ja myöhemmin Nikolsko-Terebinin erakkola. Luostari sai erityistä merkitystä, kun pyhät munkki Nil Sorski ja Aleksanteri Syväriläinen (Svirski) aloittivat siellä askeettisen elämänsä. Luostarin lähellä on edelleen heidän luolansa ja maanalainen kappeli, jotka muistuttavat heidän hengellisestä perinnöstään.
Luostari koki vaikeita aikoja, erityisesti 1600-luvun alussa, kun puolalais-liettualaiset miehittäjät ryöstivät sen. Vasta vuonna 1641 luostari alkoi elpyä munkki Abrahamin ja pajari Artemi Mazovetskin johdolla. He rakensivat uuden kirkon ja löysivät ihmeellisesti säilyneen pyhän Nikolaus Ihmeidentekijän ikonin, jonka toimesta alkoi tapahtua ihmeitä.
Erityisen merkittävä ihme tapahtui vuonna 1654, kun tämä toinen ikoni, Jumalanäidin ikoni, pelasti koko Bežetskin alueen ruttotartunnalta. Tämän muistoksi järjestetään yhä vuosittain ristisaatto ikonin kanssa.
![]() |
Ristisaatto Tverissä (Kuva: HAP) |
1800-luvulla luostarissa oli kolme temppeliä, joista päätemppeli oli Nikolskin katedraali. Luostari suljettiin vuonna 1920, ja sen munkit kokivat traagisen kohtalon. Ilmeisesti kaikki ammuttiin luostarin pihalle. Luostarin hengellinen elämä alkoi elpyä vasta 2000-luvun alussa, ja vuonna 2004 eli samana vuonna, kun siellä vierailimme, se muutettiin nunnaluostariksi.
![]() |
Korjauksen alla olevan kirkon kattomaalauksien jäänteet (Kuva: HAP) |
Tuossa elpymisessä oli mukana myös suomalaissyntyinen nykyinen igumenia Juliana, kun hän yhdessä kolmen muun nunnan kanssa matkusti Tverin alueelle ja nunnat perustivat uudelleen siellä luostareita ja elvyttivät kirkollista elämää.
Tverin ja Koshinin arkkipiispa Viktor (Oleinik) halusi perustaa Tverin kaupunkiin luostarin ja erilaisten vaiherikkaiden tapahtumien kautta v. 1992 neljä sisarta saapuivat kaupunkiin luostaria perustamaan. Silloin perustetulla luostariyhteisöllä oli käytännössä kaksi toimipistettä, Toinen Tverissä Pyhän Katariinan kirkon ympärillä ja toinen Orshassa ns. maaseutuluostarina Herran taivaaseenastumisen luostarin ympärillä. Tätä suurta yhteisöä johtamaan määrättiin nunna Juliana.
![]() |
Igumeniat Efpraksia ja Juliana jakavat lahjoja orpokodin lapsille (Kuva: HAP) |
Muutaman vuoden kuluttua nämä kaksi luostaria erotettiin omiksi yksiköikseen. Orshaan määrättiin igumeniaksi yksi neljästä Tveriin saapuneista sisarista, äiti Efpraksia (Inber) ja Tveriin äiti Juliana. Yhteistyö jatkui monella tavalla, sillä Tverissä oli vaikea pitää mm. karjaa, joka siirrettiin kokonaan Orshaan. Diakoniatyössä tapahtui jakaantuminen niin, että Orshaan jäi tyttöjen orpokoti ja Tveriin vanhukset, joille on tarkoitus saada aikaiseksi oma vanhainkotinsa.
![]() |
Orpokodin lapsia pääsiäisajan juhlassa (Kuva: HAP) |
Neljästä sisaresta oli jo kaksi igumeniaa, kun kolmaskin, äiti Larissa (Lobanova) sai v. 2000 määräyksen lähteä johtamaan Tverin kaupunkiin uudelleen avattua Kristuksen syntymisen luostaria. Sisarten määrä luostareissa oli samalla kasvanut ja Pyhän Katariinan luostarissakin oli silloin jo yli 20 sisarta, joista noin puolet nunnia.
Erakkoluostarin erityinen aarre on Jumalanäidin Terebinin ikoni, jossa Neitsyt Maria ja pieni poika (Jeesus-lapsi) seisovat eräänlaisella korokkeella. Tämä ikonityyppi on harvinainen, ja se korostaa lapsen jumalallista asemaa. Lapsen levitetyt kädet symboloivat siunausta ja välittämistä. Ikonin ympärillä on tapahtunut useita ihmeitä, jotka ovat tehneet siitä pyhän paikan monille pyhiinvaeltajalle.
Luostarissa on koettu myös monia muita ihmeellisiä ilmiöitä, joiden selittäminen on osoittautunut mahdottomaksi. Nämä ilmiöt ovat herättäneet sekä ihmetystä että tieteellistä kiinnostusta, mutta niiden todellinen syy on edelleen arvoitus.
Tuolloin 2004 luostarissa asui joukko nunnia, jotka ylläpitivät sen hengellistä elämää ja vaalivat sen rikasta perintöä. He ovat omistautuneet palauttamaan luostarin entiseen loistoonsa ja tekemään siitä jälleen pyhiinvaelluskohteen. Luostarin maatila, jossa on lehmiä, hevonen ja aasi, on osa heidän arkipäiväänsä, ja he suunnittelevat jopa perinteisen piparkakkuleipomon perustamista.
![]() |
Orpokodin lapsia ja henkilökuntaa (Kuva:HAP) |
Tuonne luostariin Pepen hankkima traktori tuli silloin parikymmentä vuotta sitten todella tarpeeseen ja tärkeään käyttöön. Mikä lienee tilanne nykyään, sitä en tiedä. En usko, että minulla tulee enää olemaan mahdollisuus vierailla siellä ja kaikenlaisen tiedon saaminen on viime vuosina vaikeutunut melkoisesti. Toivon silti, että heillä olisi siellä edelleen hyvä elämä ja he voisivat auttaa ympärillä olevia ihmisiä niin hengellisesti kuin myös sosiaalisesti.
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com