Tänään oli taas mukava päivä näissä mittasuhteissa, mitä nyt voi ylipäätänsä olla. Kipuja ja vaivoja oli sen verran vähän, että päätin taas lähteä kaupungille ”asioille”. Ei minulla kai mitään tarvetta moiseen ollut, mutta oli vaan mukava mennä jonnekin pois karanteenista.
Ensimmäisenä ajattelin etsiä taas jonkun uuden ruokapaikan. Suuntasin heti yhteen alueen parhaimmista ruokapaikoista, Tertin kartanoon, jossa kyselin, mitähän heillä olisi tarjolla tällaiselle koronatapaukselle. Ja olihan heillä, makoisaa ja maittavaa ja lisäksi oivallisen kauniisti laitettua. Palaan aiheeseen tarkemmin mahdollisesti myöhemmin toisessa blogijutussani.
Ulkoilutin ilman sen kummempaa suunnitelmaa Kiaani kaupungilla ja ajelin sinne, tänne ilman mitään päämäärää, kun yhtäkkiä havahduin jälleen – kuinka ollakaan – ravintolan kohdalla. Ajoin ravintola Vinon ohi ja kun en ollut vielä hankkinut päivän lämmintä lounasta, meninkin sinne ja ostin makoisan leikkeen päiväruuakseni.
Pakkohan oli tietysti koukata vielä Kaupan kautta ja ostaa ruokaan sopivaa ruokajuomaa ja mennä kotiin aterialle. Täytyy rehellisesti myöntää, että ei siinä aterialla oikein huomannut, että elän karanteenissa, sen verran nautiskelun puolelle se kääntyi. Mutta hyvä niin, että ikävät asiatkin voi tarvittaessa näin sysätä syrjään ainakin hetkeksi.
Melko harvoin tulee kotona lounasaikaan nautiskeltua tällaisia ruokajuomia, joita nyt antaumuksella nautin. Ja kaiken lisäksi ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia, aivan aidosti siis.
Ruokailun päälle varmistin vielä – kun tällainen varman päälle pelaaja olen – muutaman tulevan ajan hoitoasian kotihoidosta, joka todennäköisesti tulee minua ainakin osan aikaa hoitamaan kotona. Jotenkin rauhoitti asiansa osaavan asiakaspalvelijan ammattitaitoinen ote tällaisen varmistelijan kysymyksiin ja huoliin. Levollisin mielin menin sen jälkeen päikkäreille ja kummastihan nuo ruokajuomat nukuttivatkin.
Onneksi on tällaisia parempiakin päiviä kunnon ja kipujen suhteen, näillä mennään mukavasti eteenpäin kohti tulevaa. Kaiken kaikkiaan on hyvä, jos mahdollisimman usein keksii jotain uutta tekemistä, se selvästikin piristää arkea.
Tässä päivänä muutamana ihan äskettäin soitin nuorimmaiselleni, joka myös ”viettää aikaansa” neljän seinän sisällä työskennellen. Poikkeuksellisesti otin videopuhelun, nähdäkseni itse ihan omin silmin, kuinka hän voi. Yllätyksekseni poikani oli ajanut pois pitkän partansa ja kesti hieman aikaa, ennen kuin rekisteröin asian. Hän ei näyttänyt yhtään hassummalta, nuoremmalta kylläkin.
Asian innostamana menin itsekin heti puhelun jälkeen kylppäriini ja leikkasin heti noin viisi senttiä pois leukapartani pituudesta ja muotoilin koko parran sen mukaan. Lopputulos oli samanmoinen kuin pojallani, nuorruin silmissä vuosia ja itse asiassa olin aika tyytyväinen lopputulemaan. Samalla tuli muuten lyhennettyä hieman otsatukkaakin.
Mitä kaikista näistä voikaan oppia? Ainakin sen, että ei kannata jäädä poteroon, tuleen makaamaan, vaan aina kannattaa tehdä jotain uutta ja tuoretta. Se todellakin on korvien välistä melko pitkälti kiinni, jos joku asia alkaa potuttamaan. Sille voi parhaiten vain itse tekemällä jotain uutta ja virkistävää ja useinkaan sen ei edes tarvitse olla mitään maata mullistavaa.
Hannu
nettihoukka
Ensimmäisenä ajattelin etsiä taas jonkun uuden ruokapaikan. Suuntasin heti yhteen alueen parhaimmista ruokapaikoista, Tertin kartanoon, jossa kyselin, mitähän heillä olisi tarjolla tällaiselle koronatapaukselle. Ja olihan heillä, makoisaa ja maittavaa ja lisäksi oivallisen kauniisti laitettua. Palaan aiheeseen tarkemmin mahdollisesti myöhemmin toisessa blogijutussani.
Ulkoilutin ilman sen kummempaa suunnitelmaa Kiaani kaupungilla ja ajelin sinne, tänne ilman mitään päämäärää, kun yhtäkkiä havahduin jälleen – kuinka ollakaan – ravintolan kohdalla. Ajoin ravintola Vinon ohi ja kun en ollut vielä hankkinut päivän lämmintä lounasta, meninkin sinne ja ostin makoisan leikkeen päiväruuakseni.
Pakkohan oli tietysti koukata vielä Kaupan kautta ja ostaa ruokaan sopivaa ruokajuomaa ja mennä kotiin aterialle. Täytyy rehellisesti myöntää, että ei siinä aterialla oikein huomannut, että elän karanteenissa, sen verran nautiskelun puolelle se kääntyi. Mutta hyvä niin, että ikävät asiatkin voi tarvittaessa näin sysätä syrjään ainakin hetkeksi.
Melko harvoin tulee kotona lounasaikaan nautiskeltua tällaisia ruokajuomia, joita nyt antaumuksella nautin. Ja kaiken lisäksi ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia, aivan aidosti siis.
Ruokailun päälle varmistin vielä – kun tällainen varman päälle pelaaja olen – muutaman tulevan ajan hoitoasian kotihoidosta, joka todennäköisesti tulee minua ainakin osan aikaa hoitamaan kotona. Jotenkin rauhoitti asiansa osaavan asiakaspalvelijan ammattitaitoinen ote tällaisen varmistelijan kysymyksiin ja huoliin. Levollisin mielin menin sen jälkeen päikkäreille ja kummastihan nuo ruokajuomat nukuttivatkin.
Onneksi on tällaisia parempiakin päiviä kunnon ja kipujen suhteen, näillä mennään mukavasti eteenpäin kohti tulevaa. Kaiken kaikkiaan on hyvä, jos mahdollisimman usein keksii jotain uutta tekemistä, se selvästikin piristää arkea.
Tässä päivänä muutamana ihan äskettäin soitin nuorimmaiselleni, joka myös ”viettää aikaansa” neljän seinän sisällä työskennellen. Poikkeuksellisesti otin videopuhelun, nähdäkseni itse ihan omin silmin, kuinka hän voi. Yllätyksekseni poikani oli ajanut pois pitkän partansa ja kesti hieman aikaa, ennen kuin rekisteröin asian. Hän ei näyttänyt yhtään hassummalta, nuoremmalta kylläkin.
Asian innostamana menin itsekin heti puhelun jälkeen kylppäriini ja leikkasin heti noin viisi senttiä pois leukapartani pituudesta ja muotoilin koko parran sen mukaan. Lopputulos oli samanmoinen kuin pojallani, nuorruin silmissä vuosia ja itse asiassa olin aika tyytyväinen lopputulemaan. Samalla tuli muuten lyhennettyä hieman otsatukkaakin.
Mitä kaikista näistä voikaan oppia? Ainakin sen, että ei kannata jäädä poteroon, tuleen makaamaan, vaan aina kannattaa tehdä jotain uutta ja tuoretta. Se todellakin on korvien välistä melko pitkälti kiinni, jos joku asia alkaa potuttamaan. Sille voi parhaiten vain itse tekemällä jotain uutta ja virkistävää ja useinkaan sen ei edes tarvitse olla mitään maata mullistavaa.
nettihoukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti