27.3.15

Mitä tulikaan luvattua?

Kun ortodoksinen piispa vihitään tehtäväänsä, hän antaa vihkimyksen yhteydessä ns. piispalliset lupauksensa, joita ei nykyisin löydä enää mistään julkisesta lähteestä suomeksi kirjoitettuna. Aiemmin ne olivat eräällä ortodoksisella sivustolla, mutta eräiden tahojen pyynnöstä sivusto poisti ne sieltä.

Kun nämä tekstit löytyvät monella muulla kielellä Internetistä, tuntuu epäreilulta, että ne ihmiset, jotka eivät kieliä osaa tai eivät osaa etsiä noita tekstejä muualta, eivät voi tutustua niihin. Toisaalta, kun ajattelee Suomea ja valtaosaa suomalaisista, joille tuollainen ortodoksinen teksti on jotain sellaista, joka menee puolimetriä yli hiusrajan, saattaa hieman ymmärtääkin tuota "salaamistarvetta".


Silti poistoon johtaneet syyt ja tahot eivät allekirjoittaneelle ole ihan täysin selvinneet, vaikka ko. asioitten äärellä olen askarrellut. Kyseltyäni sittemmin asiaa muiltakin asiaan liittyviltä ja heiltä, jotka tuntevat asiaa minua paremmin, minulle kerrottiin, ettei poistamiselle ja salaamiselle ole oikein perusteita. Siis ainakaan sellaisia, mitä poiston yhteydessä esitettiin.

En nyt kuitenkaan laita tänne koko komeaa lupaustekstiä, mutta siteeraan kuitenkin joitain keskeisiä osia siksikin, koska asia on eräällä tavalla ollut ajankohtainen viime aikoina, kun on keskusteltu piispojen tehtävistä olla uskomme esikuvina.

Piispaksi vihkiminen on todella juhlallinen toimitus, joka viimeksi nähtiin Oulussa vuoden 2015 alkupuolella, kun uusi Oulun metropoliitta vihittiin tehtäväänsä. Myös tuolloin kaikella kansalla oli mahdollisuus kuulla nuo lupaukset. He voivat katsella ja kuunnella niitä vielä myöhemminkin videolta. Siksikään tekstin poistamiselle ei ole mielestäni oikein perusteita, koska eiväthän nuo tekstit enää salaisiakaan ole. Ja turha salailu vain pahentaa asiaa - tai ainakin tätä nyt akuuttia ongelmaa - jos ihmiset eivät tiedä, mitä piispa on aikanaan luvannut. Esitetään aivan aiheellisesti "miksi" -kysymyksiä.

Vihittävältä piispalta kysytään vihkimyksen yhteydessä erilaisia asioita ja hän vastaa niihin valmiilla tekstillä, ei siis millään "omasta päästään" tehdyillä vastauksilla. Sen jälkeen, kun hän on vastannut siihen, miksi hän on tuohon tilaisuuteen (piispaksi vihkimykseen) tullut, hän lukee uskontunnustuksen, jota vielä laajennetaan lisätekstillä, jossa tunnustetaan uskoa tutkimattoman Jumaluuden kolmen persoonan ominaisuuksiin sekä Jumalan persoonallisen Pojan ja Sanan ihmiseksi tulemiseen.

Sen jälkeen lupauksissa seuraakin sitten nyt esillä olevan tapauksen valossa mielenkiintoisin vaihe. Kun häntä kehotetaan:

"Ilmoita meille vieläkin, missä arvossa pidät pyhien apostolien ja pyhien kirkkoisien sääntöjä sekä Kirkon perimäoppeja ja säädöksiä",
hän vastaa mm.:
"Pyhän uskontunnustukseni lisäksi lupaan pitää ja täyttää pyhien apostolien ja seitsemän yleisen kirkolliskokouksen sekä jumalisten paikallisten kokousten kanonit kuin myös pyhien kirkkoisien säännöt. Kaiken sen, minkä ne ovat hyväksyneet, hyväksyn minäkin, ja minkä ne ovat hylänneet, hylkään minäkin."

"Vielä lupaan muuttamattomina säilyttää katolisen itämaisen ortodoksisen Kirkon perinnäistavat, asetukset ja kaikki säännöt."

"Lupaan koko elinaikani säilyttää ja lujasti ylläpitää Kirkon rauhaa sekä olla millään tavoin väittämättä mitään ortodoksista katolista itämaista kristillistä uskonkappaletta vastaan."

"Lupaan olla aina kuuliainen, sekä olla kaikessa yksimielinen veljieni, pyhitettyjen piispojen, kanssa ja menetellä heidän kanssaan jumalallisen lain sekä pyhien apostolien ja pyhien isien sääntöjen mukaisesti. Lupaan koko sielullani rakastaa heitä hengellisellä rakkaudella ja kunnioittaa heitä veljinäni."

"Lupaan Jumalan pelossa sekä Jumalalle otollisella tavalla ohjata ja ahkerasti opettaa minulle uskottua hengellistä laumaa sekä hartaalla huolellisuudella varjella sitä kaikista harhaopeista."

"Vielä vakuutan, etten tule tähän palvelukseen lupaamalla tai antamalla kultaa tai hopeaa, vaan tulen ilman mitään lahjomista, yksinomaan Ekumeenisen Patriarkaatin Pyhän Synodin valitsemana."

"Tämän lisäksi lupaan olla tekemättä voimakkaitten ihmisten tai kansanjoukon pakotuksesta mitään sellaista, mikä on ristiriidassa jumalallisten pyhien sääntöjen kanssa, vaikkapa minulta sitä kuolemanuhkauksinkin vaadittaisiin."

"Lupaan, etten tule toimittamaan liturgiapalveluksia enkä mitään pyhiä menoja ilman asianomaisen piispan lupaa, samoin en tule kätteni päällepanemisen kautta vihkimään pappia enkä diakonia enkä mitään muuta kirkonpalvelijaa ilman asianomaisen piispan lupakirjaa."

"Lupaan käydä apostolien tavan mukaan katsomassa minulle kulloinkin uskottua hengellistä paimenaluettani ja tarkastaa, kuinka uskovaiset ja varsinkin sielunpaimenet pysyvät uskossa ja harrastavat hyviä tekoja. Lupaan ahkerasti valvoa, opettaa ja varoittaa, etteivät lahkolaisuus, taikausko ja harhaopit pääsisi leviämään ja etteivät kristillistä hurskautta ja siveyttä loukkaavat tavat pääsisi vahingoittamaan kristillistä elämää."

"Niitä, jotka pyhää Kirkkoa vastustavat, lupaan kohdella harkinnalla ja sävyisästi, sillä apostoli Paavalin sanojen mukaan “Herran palvelija ei saa riidellä, vaan hänen on oltava ystävällinen kaikille, taitava opettamaan ja kärsivällinen, niin että hän lempeästi ojentaa vastustelevia. Ehkäpä Jumala antaa heidän mielensä muuttua, niin että he tulevat tuntemaan totuuden”. (2 Tim. 2: 24-25)

"Vielä noudattaen Herran käskyä: “Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu”, lupaan olla Suomen Tasavallan uskollisena ja hyvänä kansalaisena."
Melkoisia lupauksia ja jokainen nämä nyt lukenut voi omalta osaltaan miettiä, missä määrin lupaukset on piisppoillamme tullut joko pidettyä tai laistettua. Meidän maallikkojen ei kuitenkaan ole määrä eikä lupa tuomita piispaa, mikäli lupauksista joku on tullut rikotuksi. Mutta myöskään mikään (ei aika, paikka, eikä henkilö) ei estä viemästä tarvittaessa ja haluttaessaan asiaa eteenpäin arkkipiispalle tai/ja ekumeeniselle patriarkalle, jos asian tila näin omasta mielestä ja oman kirkon kannalta asiaa katsoen sitä vaatii. Nämä asiaa tutkivat korkea-arvoiset piispat tekevät asiassa sitten omat ratkaisunsa, joihin meidän kaikkien on sitten aikanaan tyytyminen.

Voimme vain miettiä asiaa vielä piispallisten lupausten lopussa olevan tekstin valossa:
"Kaiken tämän, minkä olen tänään luvannut, lupaan noudattaa tulevien hyvyyksien tähden aina viimeiseen hengenvetooni asti. Olkoon sydäntentuntija Jumala lupaukseni todistaja."


Hannu Pyykkönen
nettihoukka@gmail.com

Ei kommentteja: