25.10.23

A 12: "Heittää ensimmäinen kivi"

Tämän blogijutun tekstin on kirjoittanut tekoäly Ai, siis OpenAI ChatGPT ja minä olen vain tarkistanut tekstin faktoja ja kenties aivan aavistuksen verran korjaillut aivan muutamaa teksti-ja kielioppikohtaa. Tekstin oheen laitettu kuva on tekoälyllä käsitelty vanha valokuva, jolla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä tekstiin. Se on ainoastaan ns. kuvituskuva.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com



Kuremäe Jumalaema Uinumise nunnaklooster
eli
Pyhtitsan (Pühtitsan) nunnaluostari Viron Kuremäessa
(Kuva:ON)

"Heittää ensimmäinen kivi" on sanonta, joka juontaa juurensa Raamatusta, erityisesti Jeesuksen opetuksista. Ortodoksisesta näkökulmasta tämä sanonta kutsuu meitä harkitsemaan tuomitsemista ja muistuttaa meitä armollisuuden ja nöyryyden merkityksestä.

Raamatun kertomuksessa Jeesus kohtasi tilanteen, jossa aviorikoksen tehnyttä naista haluttiin rangaista kivittämällä. Jeesus haastoi läsnäolijat heittämään ensimmäisen kiven, jos he itse olivat synnittömiä. Tämä opetus paljasti ihmisille heidän omat rikkomuksensa ja synnit sekä kutsui heitä antamaan armoa, anteeksiantoa ja armollisuutta naista kohtaan.

Ortodoksinen usko opettaa, että Jumala on kaiken oikeudenmukainen tuomari. Hän yksin tietää totuuden ja sydämemme syvyydet. Meidän tehtävämme ei ole tuomita toisia ihmisiä, vaan rakastaa heitä ja olla armollisia heidän puutteidensa suhteen.

"Heittää ensimmäinen kivi" muistuttaa meitä siitä, että jokainen meistä on syntinen ja tarvitsee Jumalan anteeksiantoa. Meidän tulisi olla nöyriä ja tiedostaa omat rikkomuksemme ennen kuin tuomitsemme muita. Sanonta haastaa meitä katsomaan itseämme peilistä ja tunnustamaan omat virheemme ja synnit.

Ortodoksinen perinne korostaa myös lähimmäisenrakkauden merkitystä. Meidän tulisi rakastaa ja tukea toisia ihmisiä heidän heikkouksissaan ja virheissään. Sen sijaan, että heittäisimme kiven ja tuomitsisimme, meidän tulisi olla armollisia ja auttaa toisia palaamaan Jumalan luo.

"Heittää ensimmäinen kivi" kutsuu meitä harjoittamaan ymmärrystä, empatiaa ja anteeksiantoa. Ortodoksinen usko opettaa, että meidän tulisi pyrkiä lähemmäs Jumalaa ja peilata Hänen rakkauttaan maailmassa. Jeesuksen esimerkki opettaa meitä olemaan tuomitsematta ja antamaan toisille mahdollisuuden parannukseen ja kasvuun.

Vielä lopuksi, ortodoksisesta näkökulmasta "heittää ensimmäinen kivi" kutsuu meitä siis olemaan armollisia ja ymmärtäväisiä muita kohtaan. Se haastaa meitä tunnistamaan omat syntimme ja virheemme ennen kuin tuomitsemme muita. Se opettaa meitä rakastamaan ja tukemaan toisia lähimmäisinä, jotka myös tarvitsevat Jumalan armoa ja anteeksiantoa.

Terveisin
OpenAI ChatGPT

10.10.23

AI 11: "Pestä kätensä jostakin asiasta"

Tämän blogijutun tekstin on kirjoittanut tekoäly Ai, siis OpenAI ChatGPT ja minä olen vain tarkistanut tekstin faktoja ja kenties aivan aavistuksen verran korjaillut aivan muutamaa teksti-ja kielioppikohtaa. Tekstin oheen laitettu kuva on tekoälyllä käsitelty vanha valokuva, jolla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä tekstiin. Se on ainoastaan ns. kuvituskuva.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com

Pappismunkki Paisij (Pavel Varlaamovits Rjabov) oli Petsamon luostarin johtajana 1932-39. Puna-armeija vallotti Petsamon ja pidätti Paisijn 1939 ja hänet teloitettiin Neuvostoliitossa 28.12.1940. Vuonna 1992 hänet rehabilitoitiin.

"Pestä kätensä jostain asiasta" on sanonta, joka viittaa vastuun pakoiluun tai velvollisuuden välttelyyn. Ortodoksisesta näkökulmasta tämä sanonta voi herättää ajatuksia oikeudenmukaisuudesta, omantunnon merkityksestä ja vastuunkannosta.

Ortodoksinen usko opettaa, että jokaisella ihmisellä on vastuu teoistaan ja valinnoistaan. Jumala on kaiken oikeudenmukainen tuomari ja näkee sydämemme aikeet ja teot. Meidän tulee olla vastuullisia omasta käyttäytymisestämme ja kantaa seuraukset valinnoistamme.

"Pestä kätensä jostain asiasta" voi liittyä tilanteeseen, jossa henkilö pyrkii pakenemaan vastuutaan ja välttämään seurauksia omista teoistaan. Tällainen asenne on vastoin ortodoksisen perinteen opetuksia, jotka korostavat vastuunkantoa ja rehellisyyttä.

Ortodoksinen usko opettaa, että meidän tulisi pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja totuuteen kaikessa, mitä teemme. Emme saa vältellä vastuuta tai pyrkiä puolustelemaan vääryyttä. Sen sijaan meidän tulee kohdata tekomme, tunnustaa mahdolliset virheemme, katua ja pyrkiä parannukseen.

"Pestä kätensä jostain asiasta" ei ole yhteensopiva ortodoksisen näkemyksen kanssa, sillä se edustaa vastuun pakoilua ja omantunnon vaientamista. Ortodoksinen perinne korostaa omantunnon merkitystä, joka toimii Jumalan läsnäolon äänenä meissä. Meidän tulee kuunnella omaatuntoamme ja toimia sen ohjaamana.

Lisäksi ortodoksinen usko opettaa anteeksiantamuksen merkityksestä. Vaikka voisimme kokea syyllisyyttä tai epäonnistumista teoistamme, Jumala kutsuu meitä parannukseen ja antaa meille mahdollisuuden kääntyä pois vääristä teoistamme. Hän on armollinen ja rakastava Isä, joka antaa meille mahdollisuuden aloittaa uudelleen ja oppia virheistämme.

Joten ortodoksisesta näkökulmasta "pestä kätensä jostain asiasta" ei ole hyväksyttävää. Sen sijaan meidän tulee kantaa vastuumme omista teoistamme ja pyrkiä oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen ja parannukseen. Meidän tulee kuunnella omaatuntoamme ja olla valmiita kohtaamaan seuraukset teoistamme, samalla pyrkien Jumalan anteeksiantoon ja kasvuun hengellisellä polullamme.

Terveisin
OpenAI ChatGPT

30.9.23

AI 10: "Yhdestoista hetki"

Tämän blogijutun tekstin on kirjoittanut tekoäly Ai, siis OpenAI ChatGPT ja minä olen vain tarkistanut tekstin faktoja ja kenties aivan aavistuksen verran korjaillut aivan muutamaa teksti-ja kielioppikohtaa. Tekstin oheen laitettu kuva on tekoälyllä käsitelty vanha valokuva, jolla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä tekstiin. Se on ainoastaan ns. kuvituskuva.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com

Konevitsan luostarin veljestöä Keiteleen Hiekassa 1950-luvun taitteessa.
Vasemmalta: munkkidiakoni Filemon, viitankantajamunkki Anatoli Tabakov ja
munkki Feofant (Kuva: VLKK/ON)

"Yhdestoista hetki" on sanonta, joka viittaa viime hetkeen tai viimeiseen mahdollisuuteen tehdä jotain. Ortodoksisesta näkökulmasta tämä sanonta voi herättää ajatuksia parannuksesta, Jumalan armosta ja ajallisuuden rajallisuudesta.

Ortodoksinen usko opettaa, että meidän elämämme on rajallinen ja aika on lahja, jota meidän tulee hyödyntää viisaasti. Jokainen hetki tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää, kasvaa hengellisesti ja rakentaa suhdetta Jumalaan. "Yhdestoista hetki" voi muistuttaa meitä siitä, että meillä on vastuu käyttää aikaa ja elämän mahdollisuuksia harkiten. Meidän tulisi olla tietoisia ajallisuuden rajallisuudesta ja pyrkiä hyödyntämään jokainen hetki Jumalan tahdon mukaisesti.

Ortodoksinen perinne korostaa myös parannuksen merkitystä. Jokainen hetki tarjoaa mahdollisuuden kääntyä Jumalan puoleen, tunnustaa syntimme ja pyytää Hänen anteeksiantoaan. Parannus on jatkuvaa matkaa kohti Jumalaa, jossa jokainen hetki tarjoaa mahdollisuuden aloittaa uudelleen ja pyrkiä kohti hengellistä täyteyttä.

Samalla "yhdestoista hetki" muistuttaa meitä myös Jumalan armollisuudesta. Jumala on rakastava ja antelias Isä, joka antaa meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia palata Hänen luokseen. Vaikka aika kuluu ja hetket kuluvat, Jumalan armo ja rakkaus ovat aina läsnä. Jokainen hetki on mahdollisuus kääntyä Jumalan puoleen ja vastaanottaa Hänen armoaan.

Lopuksi, ortodoksisesta näkökulmasta "yhdestoista hetki" kutsuu meitä olemaan tietoisia ajan rajallisuudesta ja käyttämään jokainen hetki viisaasti. Se haastaa meitä tekemään parannusta ja pyrkimään hengelliseen kasvuun joka hetki. Samalla se muistuttaa meitä Jumalan armollisuudesta ja rakkaudesta, jotka ovat läsnä jokaisessa hetkessä elämässämme.

Terveisin
OpenAI ChatGPT

20.9.23

AI 9: "Usko siirtää vuoria"

Tämän blogijutun tekstin on kirjoittanut tekoäly Ai, siis OpenAI ChatGPT ja minä olen vain tarkistanut tekstin faktoja ja kenties aivan aavistuksen verran korjaillut aivan muutamaa teksti-ja kielioppikohtaa. Tekstin oheen laitettu kuva on tekoälyllä käsitelty vanha valokuva, jolla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä tekstiin. Se on ainoastaan ns. kuvituskuva.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com


Kolttien hautoja Sevettijärven ortodoksisella hautausmaalla.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)


Usko siirtää vuoria on sanonta, joka heijastaa syvää uskoa ja luottamusta Jumalaan. Ortodoksinen usko korostaa Jumalan voimaa ja läsnäoloa ihmisten elämässä, ja tämä usko voi auttaa heitä voittamaan vaikeuksia ja siirtämään näennäisesti mahdottomia esteitä.

Ortodoksisessa perinteessä usko ei ole vain abstrakti käsite, vaan se on elävä kokemus, joka vaikuttaa ihmisen koko olemukseen. Usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka ilmenee rukouksessa, sakramenteissa ja hengellisessä harjoituksessa, kilvoittelussa. Ortodoksinen usko kutsuu ihmistä luottamaan Jumalan hyvyyteen, viisauteen ja voimaan kaikissa elämän tilanteissa.

Kun ortodoksi kohtaa vaikeuksia tai esteitä, hän turvautuu uskossa Jumalaan. Usko antaa voimaa ja toivoa silloin, kun ihmisvoimat tuntuvat riittämättömiltä. Se rohkaisee ottamaan vastaan elämän haasteet luottavaisin mielin ja sitoutumaan ponnistelemaan niiden voittamiseksi.

Ortodoksinen usko opettaa myös, että uskon on oltava konkreettista ja vaikuttavaa. Se ei ole pelkästään sanoja tai ajatuksia, vaan se vaatii toimintaa ja tekoja. Usko siirtää vuoria kutsuu ortodokseja olemaan aktiivisia elämässään, tekemään oikeita valintoja ja pyrkimään hyvyyteen sekä omassa elämässään että lähimmäistensä hyväksi. Usko siirtää vuoria on myös kutsu luottaa Jumalan johdatukseen ja hänen tahtoonsa. Ortodoksinen usko opettaa, että Jumala on kaikkivaltias ja että Hän voi muuttaa tilanteita, jotka näyttävät toivottomilta. Usko kannustaa ortodokseja jättämään omat huolensa ja taakkansa Jumalan haltuun, luottaen siihen, että Hän voi tehdä mahdottomasta mahdollisen.

Samalla ortodoksinen usko opettaa, että Jumalan tahto ei aina ole sama kuin ihmisen toiveet tai odotukset. Usko siirtää vuoria opettaa hyväksymään Jumalan suvereeni tahto ja luottamaan siihen, että Hän toimii kaikessa viisaudessaan ja rakkaudessaan. Joskus "vuoret" saattavat siirtyä eri tavalla kuin olemme odottaneet, mutta usko auttaa hyväksymään Jumalan suunnitelman ja näkemään hänen hyvyytensä kaikissa elämän käänteissä.

Yhteenvetona ortodoksisesta näkökulmasta usko siirtää vuoria kutsuu ortodokseja luottamaan Jumalaan ja Hänen voimaansa kaikissa elämän tilanteissa. Usko antaa voimaa, toivoa ja rohkeutta, kun kohtaamme vaikeuksia ja haasteita. Se innoittaa meitä toimimaan oikeudenmukaisesti ja rakkaudellisesti lähimmäisiämme kohtaan. Usko siirtää vuoria kutsuu meitä myös luottamaan Jumalan suvereeniin tahtoon ja hyväksymään Hänen suunnitelmansa, vaikka se olisi erilainen kuin omat odotuksemme.


Terveisin
OpenAI ChatGPT

5.9.23

AI 8: "Susi lammasten vaatteissa"

Tämän blogijutun tekstin on kirjoittanut tekoäly Ai, siis OpenAI ChatGPT ja minä olen vain tarkistanut tekstin faktoja ja kenties aivan aavistuksen verran korjaillut aivan muutamaa teksti-ja kielioppikohtaa. Tekstin oheen laitettu kuva on tekoälyllä käsitelty vanha valokuva, jolla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä tekstiin. Se on ainoastaan ns. kuvituskuva.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com

Mikkelin puretun Pyhän Georgios Voittajan (sotilas)kirkon
pienoismalli entisessä Mikkelin Visulahden Minimaailmassa:
(Kuva © Hannu Pyykkönen)


"Susi lammasten vaatteissa" on sanonta, joka viittaa petollisuuteen ja ulkokuoren harhaanjohtavuuteen. Ortodoksisesta näkökulmasta tämä sanonta voi herättää ajatuksia varovaisuudesta, hengellisestä valppaudesta ja totuuden etsinnästä.

Ortodoksinen usko opettaa, että meidän tulisi olla valppaita ja tarkkaavaisia hengellisellä matkallamme. Jumalan valtakuntaan kuuluu hyvät ja pahat voimat, ja meidän tulee olla tietoisia petollisuuden mahdollisuudesta.

"Susi lammasten vaatteissa" symboloi henkilöä tai voimaa, joka esiintyy harhauttavalla tavalla ja pyrkii pettämään ja vahingoittamaan muita. Se voi viitata esimerkiksi vääriin opettajiin tai petollisiin henkilöihin, jotka esittävät olevansa hyväntahtoisia ja hurskaita, mutta todellisuudessa tavoittelevat omaa etuaan.

Ortodoksinen perinne opettaa meitä olemaan varovaisia ja etsimään totuutta. Meidän tulee tutkia isien opetuksia ja pyrkiä ymmärtämään, mitkä perustuvat Jumalan sanaan ja oikeaan oppiin. Jeesus kehotti opetuslapsiaan tuntemaan hedelmiä, jotta he voisivat erottaa hyvän ja pahan.

Samalla "susi lammasten vaatteissa" muistuttaa meitä myös omasta heikkoudestamme ja alttiudestamme petokselle. Ortodoksinen usko opettaa, että meidän tulisi tunnustaa syntimme ja turvautua Jumalan armoon ja viisauteen. Rukous, sakramentit ja hengelliset ohjaajat voivat auttaa meitä navigoimaan hengellisellä polullamme ja välttämään petoksen ansat.

Lopuksi, ortodoksisesta näkökulmasta "susi lammasten vaatteissa" kutsuu meitä olemaan valppaita ja tarkkaavaisia hengellisessä elämässämme. Se haastaa meitä tutkimaan opetuksia ja pyrkimään totuuden etsimiseen. Samalla se muistuttaa meitä turvautumaan Jumalan apuun ja ohjaukseen välttääksemme petoksen ansat. Hengellinen valppaus ja Jumalan totuuden tunteminen auttavat meitä suojelemaan itsemme ja muita petollisuudelta ja ohjaavat meitä kohti elämää Jumalan rakkaudessa ja totuudessa.

Terveisin
OpenAI ChatGPT

30.8.23

AI 7: "Käännä toinen poskesi"

Tämän blogijutun tekstin on kirjoittanut tekoäly Ai, siis OpenAI ChatGPT ja minä olen vain tarkistanut tekstin faktoja ja kenties aivan aavistuksen verran korjaillut aivan muutamaa teksti-ja kielioppikohtaa. Tekstin oheen laitettu kuva on tekoälyllä käsitelty vanha valokuva, jolla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä tekstiin. Se on ainoastaan ns. kuvituskuva.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com

Venäläinen tsaarin armeijan sotilassoittokunta 1900-luvun alussa
Mikkelin puretun Pyhän Georgios Voittajan kirkon rappusilla.

(paranneltu kuva: HAP)

"Käännä toinen poskesi" on sanonta, joka juontaa juurensa Raamatusta, erityisesti Jeesuksen opetuksista. Ortodoksisesta näkökulmasta se edustaa rakkauden ja anteeksiantamuksen periaatteita sekä kutsua seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä.

Sanonta viittaa siihen, että kun joku tekee meille vääryyttä tai kohtelee meitä väärin, meidän tulisi vastata lempeydellä ja rakkaudella. Se kehottaa meitä olemaan vastaamatta pahuuteen pahuudella, vaan pyrkimään rakentamaan rauhaa ja ymmärrystä.

Ortodoksinen perinne opettaa, että Jeesus Kristus on täydellinen esimerkki tässä asiassa. Hän itse käänsi poskensa, kun häntä lyötiin ja pilkattiin. Hän osoitti rakkautta ja anteeksiantamusta vihamiehilleen ja kutsui meitä seuraamaan tätä esimerkkiä.

Kääntämällä toinen poski, ortodoksisesta näkökulmasta, me osoitamme ymmärrystä, lempeyttä ja pyrkimystä rakentavaan vuorovaikutukseen. Se ei tarkoita välinpitämättömyyttä tai alistumista vääryyteen, vaan pikemminkin rohkeutta vastata haasteisiin ja konflikteihin rakkaudellisella asenteella.

Kääntämällä toinen poski, me kieltäydymme kostosta ja vihan kierteestä. Ortodoksinen usko korostaa anteeksiantamuksen ja sovinnon merkitystä. Se kannustaa meitä vapautumaan kaunasta ja kantamaan ristimme kärsivällisyydellä ja armollisuudella.

Samalla kääntämällä toinen poski ei tarkoita, että meidän pitäisi hyväksyä vääryyttä tai alistua väärinkäytöksiin. Ortodoksinen usko opettaa myös oikeudenmukaisuuden ja totuuden puolustamisen tärkeyttä. Se kannustaa meitä asettamaan rajat väärinkäytöksille ja käyttämään viisautta vastatessamme haasteisiin.

Joten ortodoksisesta näkökulmasta "käännä toinen poskesi" kutsuu meitä rakkauden ja anteeksiantamuksen tielle. Se kehottaa meitä kohtaamaan vastoinkäymiset ja vääryydet rakentavalla asenteella. Se haastaa meitä rikkomaan vihan ja kostamisen kierteen ja pyrkimään sovintoon ja ymmärrykseen. Kääntämällä toinen poski voimme olla osa Jumalan valtakunnan rakentamista maailmassa, jossa rakkaus ja rauha ovat keskeisessä asemassa.

Terveisin
OpenAI ChatGPT

25.8.23

AI 6: "Silmäterä"

Tämän blogijutun tekstin on kirjoittanut tekoäly Ai, siis OpenAI ChatGPT ja minä olen vain tarkistanut tekstin faktoja ja kenties aivan aavistuksen verran korjaillut aivan muutamaa teksti-ja kielioppikohtaa. Tekstin oheen laitettu kuva on tekoälyllä käsitelty vanha valokuva, jolla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä tekstiin. Se on ainoastaan ns. kuvituskuva.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com

Petsamon luostarin auto 1920-luvulta
ratissa itseoppinut keksijä, munkkidiakoni Parmen


"Silmäterä" on ilmaisu, joka viittaa johonkin hyvin arvokkaaseen, tärkeään tai rakkaaseen. Ortodoksisesta näkökulmasta tämä ilmaisu voi herättää ajatuksia Jumalan rakkaudesta ja meidän suhteestamme Häneen.

Ortodoksinen usko opettaa, että jokainen ihminen on Jumalan luomistyön tulos ja rakas Hänen silmissään. Jumala näkee meidät yksilöinä, ja jokainen meistä on Hänelle äärimmäisen tärkeä. Me olemme Jumalan silmäteriä, Hänen sydämensä läheisyydessä ja suojeluksessa.

Silmäterä voi myös viitata Jumalan läsnäolon ja suojelun kokemukseen. Ortodoksinen usko opettaa, että Jumala on läsnä elämässämme ja huolehtii meistä jokaisessa hetkessä. Hän valvoo meitä kuin silmäteräänsä, suojellen ja ohjaten meitä matkallamme.

Ortodoksinen usko opettaa myös vastuusta, joka liittyy Jumalan antamaan lahjaan olla Hänen silmäteränsä. Meidän tulee elää elämäämme tietoisina siitä, että Jumala näkee kaiken, ja pyrkiä elämään Hänen tahtonsa mukaan. Silmäterä ilmaisee myös vastuun siitä, että meidän tulisi hoitaa ja vaalia tätä arvokasta suhdetta Jumalaan.

Silmäterä viittaa myös Jumalan rakkauden ja huolenpidon heijastumiseen meidän suhteissamme toisiin ihmisiin. Ortodoksinen usko opettaa, että meidän tulisi kohdella jokaista ihmistä arvokkaana ja rakkaana, sillä jokainen on Jumalan kuva. Meidän tulisi nähdä jokainen ihminen silmäteränä, jota meidän tulee suojella, kunnioittaa ja auttaa.

Lopuksi, ortodoksisesta näkökulmasta "silmäterä" kutsuu meitä ymmärtämään Jumalan rakkauden syvyyttä ja meidän arvokkuuttamme Hänen silmissään. Se muistuttaa meitä Jumalan läsnäolosta elämässämme ja vastuustamme vaalia tätä suhdetta. Se haastaa meitä myös näkemään jokainen ihminen arvokkaana ja rakkaana, sillä me kaikki olemme Jumalan silmäteriä.

Terveisin
OpenAI ChatGPT